Poikkeamispäätöshakemus, Alppiharju tontti 370/1, Sturenkatu 12, Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin 370 tonttia 1 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7502 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen määräaikaisena 31.12.2030 asti.

Hakija

Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat

Rakennuspaikka

12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin 370 tontti 1

Hakemus

Hakija hakee lupaa rakennusalan käyttötarkoituksen muuttamiseksi poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 7502 siten, että asemakaavassa lasten päivähoitolaitokseksi osoitettu tila muutetaan kokoontumis- ja työtilakäyttöön.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että haettava muutos poikkeaa asemakaavan käyttötarkoitusmääräyksestä, jonka taustalla on Frans Sedmigradskyn (1783-1855) testamentin ja lahjoituskirjan ehto pienten lasten koulusta. Hakijan tarkoituksena on jatkaa rakennuksen käyttöä aikuissosiaalityötä palvelevana asukas- ja järjestötoiminnan tilana. Rakennukselle on aiemmin myönnetty määräaikainen käyttötarkoituksen muutoslupa. Rakennuksen ja terassipihan suojelu turvataan nykyisellä käytöllä eikä käyttötarkoituksen muutoksen jatkaminen aiheuta muutoksia kaavassa suojeltuun vanhaan rakennukseen tai suojeltuun terassipihaan. Rakennus ei lukuisten portaiden vuoksi ole esteetön eikä sellaisenaan sovellu lasten päiväkotikäyttöön. Sturenkadun ja Porvoonkadun risteyksen liikennehaitat osaltaan rajoittavat rakennuksen käyttöä lasten päivähoitolaitoksena.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 25.8.1976 vahvistettu asemakaava nro 7502. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu liikerakennusten korttelialueeseen (AL). Rakennusala on lasten päivähoitolaitoksen rakennusala (lap). Lisäksi tontin osaa koskee suojelumääräys (ark), jolla olevaa rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia muutos- tai lisärakennustöitä, jotka turmelevat julkisivujen tai vesikaton kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä.

Helsingin yleiskaavassa (2016) rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungiksi (C2), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Nykyisin rakennus toimii aikuissosiaalityötä palvelevana asukas- ja järjestötoiminnan tilana sekä työtiloina. Toiminnalle on myönnetty aiemmin poikkeamispäätös ja toimintaa on tarkoitus jatkaa nykyisellään. Asemakaavassa osoitetun lasten päivähoitolaitoksen käyttötarkoitusmääräyksen taustalla on Frans Sedmigradskyn (1783–1855) testamentin ja lahjoituskirjan ehto pienten lasten koulusta. Rakennus on aiemmin ollut päiväkotikäytössä. Viimeksi rakennuksessa toiminut ranskalainen päiväkoti muutti pois vuonna 2004.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (17.1.2020). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kaupunginmuseolta sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (10.2.2020), että Sturenkatu 12:ssa sijaitseva rakennus tunnetaan nykyisin Kumppanuustalo Hannana. Talo tunnetaan myös Sedmigradskyn talona. Nimitys juontuu siitä, että se rakennettiin piirustuksenopettaja Frans Fredric Sedmigradskyn (1783-1855) lahjoittamin testamenttivaroin Sedmigradskyn pientenlastenkouluksi n:o 2. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Valter Jung ja Emil Fabritius ja se otettiin käyttöön vuonna 1914. Ruotsinkielinen pientenlastenkoulu toimi rakennuksessa 1960-luvulle saakka, minkä jälkeen tilalle tuli Helsingin kaupungin ylläpitämä lastentarha. 1970-luvulla rakennus joutui purku-uhan alaiseksi ja Alppila- Seura ry teki Uudenmaan lääninhallitukselle rakennuksen suojeluesityksen 24.4.1974. Talo siis suojeltiin asemakaavalla ja osoitettiin lasten päivähoitolaitokseksi vuonna 1976, vaikka jo tuolloin asemakaavaselostuksessa todettiin paikan haasteet liikennemelun ja –saasteiden suhteen. Paikan ilmanlaadun heikon tilan vuoksi päiväkotitoiminta lakkautettiinkin 1980-luvulla, mutta lapset palasivat jälleen rakennukseen, kun ranskalaisen koulun pienten lasten osasto muutti siihen vuonna 1997. Vuodesta 2004 asti rakennus on toiminut aikuissosiaalityötä palvelevana asukas- ja järjestötoiminnan tilana ja sosiaaliviraston työtiloina. Rakennukselle on haettu määräaikainen käyttötarkoituksen muutoslupa vuonna 2004 ja 2014. Viimeisin vuonna 2014 haettu määräaikainen poikkeamislupa ja määräaikainen rakennuslupa asemakaavan mukaisen käyttötarkoituksen muutokselle on mennyt umpeen 1.1.2020.

Nyt haettavan poikkeamisluvan tarkoituksena on jatkaa rakennuksen jo yli viisistoista vuotta jatkunutta käyttöä aikuissosiaalityötä palvelevana asukas- ja järjestötoiminnan tilana. Käyttötarkoituksen jatkaminen ei hakemuksen mukaan aiheuta muutoksia rakennukseen tai terassipihaan. Rakennus ei myöskään ole esteetön eikä siksi sovellu lasten päiväkotikäyttöön. Lisäksi Sturenkadun ja lähiympäristön liikennehaitat rajoittavat osaltaan rakennuksen käyttöä päiväkotikäytössä. Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo katsoo, että Alppiharjussa osoitteessa Sturenkatu 12 sijaitsevan, Sedmigradskyn talona ja Kumppanuustalo Hannana tunnetun rakennuksen käyttö on vakiintunut nykyisen kaltaiseksi, vaikka toiminta ei olekaan voimassa olevan asemakaavan mukaista. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan rakennukseen ja piha-alueelle luontevasti soveltuva käyttö osaltaan edistää rakennuksen ja sen ympäristön säilymistä ja sitä kautta tukee suojelutavoitteita. Näin ollen kaupunginmuseo ei näe estettä määräaikaisen poikkeamisluvan myöntämiselle Kiinteistöosakeyhtö Sturenkatu 12 muuttamiselle kokoontumis- ja työtilakäyttöön ja puoltaa nykyisen kaltaisen toiminnan jatkumista rakennuksessa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei toimittanut lausuntoa määräaikaan mennessä.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska se edistää olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukaista käyttöä. Kiinteistölle on aikaisemmin myönnetty määräaikainen poikkeamislupa kokoontumis- ja työtilakäytölle. Aiemman toimintansa perusteella kokoontumis- ja työtilakäytössä oleva tila on osoittanut sopivuutensa alueelle. Poikkeaminen rakennusalan käyttötarkoituksesta ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia alueen lähiympäristöön tai ei olennaisesti muuta tai heikennä alueen toiminnallista rakennetta ja poikkeaminen voidaan hyväksyä määräaikaisena 31.12.2030 asti. Poikkeaminen ei aiheuta muutoksia rakennukseen tai terassipihaan. Rakennus ei lukuisten portaiden vuoksi ole esteetön eikä sellaisenaan sovellu lasten päiväkotikäyttöön. Lisäksi Sturenkadun ja lähiympäristön liikennehaitat rajoittavat osaltaan rakennuksen käyttöä päiväkotikäytössä.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §

Maksu

1 000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.