Poikkeamispäätöshakemus, kiinteistötunnus 91-416-1-0, Isosaari, Suomen Saaristokuljetus Oy

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 53. kaupunginosan (Ulkosaaret) Isosaaren tilan RN:o 91-416-1-0 rakennuskieltoa koskevan poikkeamishakemuksen määräaikaisena 13.7.2025 asti siltä osin, että rakennuspaikalle saadaan rakentaa 7 kpl siirrettäviä erämajoja. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rakennuskiellosta (piirustus nro 12610).

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

1 000 euroa

Hakija

Suomen Saaristokuljetus Oy

Rakennuspaikka

53. kaupunginosan (Ulkosaaret) kiinteistö RN:o 91-416-1-0

Hakemus

Hakija hakee 5 vuoden tilapäistä rakennuslupaa siirrettävien erämajojen rakentamiselle Isosaareen. Suunnittelualueella on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi, joten hanke edellyttää poikkeamista rakennuskiellosta.

Hankkeessa on tarkoitus rakentaa 12 kappaletta kevytrakenteisia Nolla-erämajoja väliaikaisina rakennelmina. Hakijan mukaan kyseessä on liikuteltava erämaja, joka mahdollistaa vähäpäästöisen retkeilyn herkissä ympäristöissä. Maja saa kaiken energiansa uusiutuvista lähteistä; siinä on aurinkovoimala ja lämmitys tapahtuu uusiutuvalla dieselillä. Hakijan mukaan rakennus on helppo koota, purkaa ja siirtää, koska se voidaan kuljettaa ja rakentaa kahden ihmisen voimin, ilman raskasta kalustoa. Rakennus voidaan pystyttää mihin tahansa maastoon, ilman kiinteitä pohjarakenteita tai perustuksia eikä se näin ollen jätä luontoon pysyvää vahinkoa. Erämajoja vuokrataan lyhytaikaisesti retkeilijöiden käyttöön.

Poikkeamista rakennuskiellosta hakija perustelee sillä, että suunnittelualue sijaitsee yleiskaavassa merellisen virkistyksen ja matkailun alueella. Hanke edistää merellistä virkistystä ja matkailua alueella ja tukee myös Helsingin merellistä strategiaa.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi) ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 27.8.2019 § 424 määräämä rakennuskielto (piirustus nro 12610) asemakaavan laatimiseksi. Rakennuskielto koskee Isosaaren aluetta, ja se on määrätty kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi 27.8.2021 saakka.

Rakennuspaikalla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Saarille on vireillä asemakaavan laatiminen. Isosaari kaavoitetaan pääosin virkistys- ja matkailukäyttöön. Muita toimintoja, kuten öljyntorjuntaa, tutkitaan. Joitakin puolustusvoimien toimintoja on tarkoitus säilyttää alueella. Kuivasaari ja Pikku Kuivasaari kaavoitetaan virkistys- ja matkailukäyttöön.

Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi sekä puolustusvoimien alueeksi, jolla on samanaikaista virkistys-, matkailu- ja/tai koulutustoiminnallista siviilikäyttöä. Nykytilanteessa puolustusvoimat on keskeisten toimintojen osalta luopunut Isosaaresta.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu merellisen virkistyksen ja matkailun alueeksi. Paikat, joille erämajoja on alustavien suunnitelmien mukaan tarkoitus sijoittaa, ovat yleiskaavan teemakartalla Merellinen Helsinki 2050 osoitettu osittain sekä virkistysalueeksi että virkistys- ja matkailupalveluiden alueeksi. Virkistysalueella saa rakentaa alueen käyttötarkoitusta palvelevia pieniä rakennelmia ja laitteita. Virkistys- ja matkailupalveluiden alue on tarkoitettu retkeilyyn, matkailuun ja virkistykseen, ja sille saa rakentaa alueen käyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita.

Isosaari on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Alueella sijaitsevat I maailmansodan aikaiset merilinnoituksen rakenteet kuuluvat Helsingin edustan puolustusketjun etulinjaan, ja ne katsotaan muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaisjäännöksiksi.

Hakija on alustavissa suunnitelmissaan osoittanut 12:lle erämajalle paikat Isosaaren pohjoisrannalta. Erämajojen paikat sijaitsevat kahdella alueella, jotka ovat nykytilanteessa rakentamatonta rantaa. Läntisempi alue 1 sijaitsee hiekkarannan läheisyydessä, ja noin 50 metriä siitä länteen sijaitsee suojellun merenrantaniityn suojavyöhyke. Alueelle 1 suunnitellaan rakennettavaksi 7 erämajaa. Itäisempi alue 2 on kallioinen ranta, ja sinne suunnitellaan rakennettavaksi 5 erämajaa. Paikkojen läheisyydessä on puustoa ja olemassa olevia rakennuksia. Alustavissa suunnitelmissa osoitetuilla erämajojen paikoilla ei ole suojeltuja rakenteita.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Rakennuspaikalla ja läheisillä saarilla kiinteistöjä hallinnoivat Senaatti-kiinteistöt ja Metsähallitus. Koska rakennuspaikalla ei ole lain edellyttämiä naapureita, kuulemista ei ole toteutettu.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Museovirastolta, Puolustusvoimilta ja Uudenmaan ELY-keskukselta.

Museovirasto toteaa lausunnossaan (18.6.2020), että Isosaarella on huomattava kulttuurihistoriallinen merkitys erityisesti rakennusperinnön, mutta myös arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta. Sen arvo perustuu käyttöön puolustustarkoituksessa ensin Venäjän, sittemmin itsenäisen Suomen aikakaudella. Museovirasto on aikaisemmissa lausunnoissaan korostanut, että kulttuurihistoriallisten ja muiden arvojen säilyttäminen on otettava huomioon alueen kaikessa suunnittelussa. Isosaaressa on tunnistettavissa osia, jotka edellyttävät huolellista nykytilanteen arvojen vaalimista ja pidättäytymistä ympäristön luonnetta merkittävästi muuttavista toimenpiteistä. Alueilla, joille erämajat tultaisiin sijoittamaan, ei ole muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muuta arkeologista kulttuuriperintöä. Näin ollen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta hakemukseen ei ole huomautettavaa. Arkeologiset kohteet tulee luonnollisesti huomioida rakennusmateriaaleja kuljetettaessa. Museoviraston mukaan suunnitelmissa esitetyt erämajat ovat puollettavissa rakennetun kulttuuriperinnön näkökulmasta sillä ehdolla, että väliaikaisina rakennuksina ne eivät sido tulevia kaavaratkaisuja tai haittaa saaren olemassa olevan rakennuskannan säilymistä. Väliaikaisten rakennusten sijoittamista ranta-alueille ei tule pitää lopullisena ratkaisuna, vaan mahdollinen uudisrakentaminen tulee ratkaistavaksi asemakaavan laatimisen yhteydessä.

Edellä esitetyin kommentein Museovirasto puoltaa poikkeamisen myöntämistä suunnitelmille.

ELY-keskus toteaa lausunnossaan (3.7.2020), ettei lausuntoasiakirjoissa ole juuri esitelty arviota hankkeen vaikutuksista luontoarvoihin. Isosaaren keskeiset arvot liittyvät rantaluontotyyppeihin, joista osa on rajattu LSL 29§:n mukaisina luontotyyppeinä (merenrantaniityt), sekä arvokkaaseen pesimälinnustoon. Isosaaressa esiintyy myös lahokaviosammalta, mutta enemmän saaren sisäosissa. Saariston sääolosuhteet ja herkkä luonto huomioiden erämajojen perustamisolosuhteita ei ole kuvattu riittävästi (hiekkaranta, rantakallio).

Lisäksi ELY-keskus toteaa, että alueelle 1 suunnitellut erämajat sijoittuvat havainnekuvien perusteella ainakin osittain luonnontilaiselle tai sen kaltaiselle hiekkarannalle. Vaikka hiekkarantaa ei ole rajattu luonnonsuojelulain nojalla, saattaa se edustaa LSL 29 §:n tarkoittamaa suojeltua luontotyyppiä. Vaikutukset tulisi selvittää tarkemmin tai varovaisuutta noudattaen sijoittaa erämajat lähtökohtaisesti luontotyypin ulkopuolelle kauemmas rantaviivasta. Myös linnuston osalta on syytä selvittää tarkemmin rantavyöhykkeen pesimälinnustoon kohdistuvat häiriövaikutukset.

Puolustusvoimat toteaa lausunnossaan 6.7.2020 että alueelle 1 voidaan Puolustusvoimien toimintojen puolesta sijoittaa 7 kpl erämajoja. Alueelle 2 ei voida sijoittaa 5 kpl erämajoja, koska kyseinen alue sijoittuu Puolustusvoimien toiminnan suoja-alueelle, jolla on kuulo- ja rakennusvaurioriski.

Hakijan vastine

Hakijalle on toimitettu saapuneet lausunnot (sähköposti 29.6. ja 6.7.2020). Hakija ilmoittaa vastineessaan, että kevytrakenteiset Nolla-erämajat sijoitetaan suoja-alueiden sekä herkän luonnon ulkopuolelle rantaviivan läheisyyteen, kuitenkin siten, että ne sijaitsevat metsän puolella. Hakijan mukaan alue on ollut ihmisten pitkäaikaisessa käytössä ainakin 1940-luvulta saakka saunarakennuksen läheisyyden vuoksi, ja osittain tästä syystä kulunutta. Alue on ollut ja on tälläkin hetkellä aktiivisesti ihmisten käytössä (esim. piknik, oleskelu ja pelailu rannalla). Hakija toteaa, ettei erämajoja sijoiteta luonnontilaisen hiekkarannan puolelle. Tämä on siis huomioitu suunnitteluvaiheessa eikä mökkirivistöä ole tämän takia jatkettu pidemmälle länteen.

Hakija ilmoittaa vastineessaan myös, että Nolla-erämajoja ei perusteta kiinteästi maastoon, joten ympäristölle ei koidu merkittävää vahinkoa. Nollassa on kahdeksan kantavaa jalkaa. Jalkojen ja maapohjan väliin asennetaan 30 x 30 cm suuruiset betonilaatat, muuta kosketusta maastoon rakennelmalla ei ole. Erämajat ovat päästöttömiä ja meluttomia rakennelmia, jotka ovat tarvittaessa siirrettävissä. Rakennelmat eivät jätä luontoon pysyviä jälkiä. Vastineen osana hakija on esittänyt erämajojen sijainnin maastossa sekä kuvan alueelta, jossa on kuvattu yhden erämajan sijoittuminen rantaviivan ulkopuolelle metsän puolelle.

Haettu poikkeaminen rakennuskiellosta voidaan sallia osittain, koska rakennukset ovat niiden rakenne, arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen tarkoitus pysyttää alueella enintään 5 vuoden ajaksi. Hakijan esittämät kevytrakenteiset erämajat ovat rakennettavissa ja siirrettävissä ilman raskasta kalustoa, eikä rakentaminen muuta pysyvästi ympäristöä. Ratkaisu ei aiheuta haittaa Isosaaren vireillä olevalle asemakaavahankkeelle. Hakijan esittämä majoitustoiminta lisää Helsingin ulkosaariston palvelutarjontaa, edistäen Isosaaren matkailu- ja virkistyskäyttöä. Toiminta on myös yleiskaavan 2016 sekä maakuntakaavan mukaista.

Poikkeaminen myönnetään viideksi vuodeksi siten, että 7 kpl erämajoja saadaan sijoittaa alustavissa suunnitelmissa osoitetulle alueelle 1. Alue 2 ei sovellu rakentamiselle, koska se sijoittuu Puolustusvoimien toiminnan suoja-alueelle, jolla on kuulo- ja rakennusvaurioriski.

ELY-keskus katsoo lausunnossaan, että alueen 1 hiekkaranta saattaa olla luonnontilainen ja siten LSL 29 §:n mukainen suojeltu luontotyyppi. Hakija on vastineessaan ilmoittanut, ettei rakentaminen toteudu hiekkarannalla, vaan sisempänä rantaviivasta, tosin hiekkarannan välittömässä läheisyydessä. Asemakaavoituspalvelu katsoo, että erämajojen rakentaminen hiekkarannan ulkopuolelle on riittävä varotoimi. Lisäksi hakijan esittämää rakennusten perustustapaa voidaan pitää aluskasvillisuutta ja maaperää säästävänä ratkaisuna.

Kaupungin ja valtion luonnonsuojeluviranomaiset - Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus - inventoivat yhdessä Isosaaren LsL 29 §:n mukaiset luontotyypit v. 1999-2000. Saaresta rajattiin neljä rantaosuutta suojelluiksi rantaniityiksi, mutta kriteerit täyttäviä hiekkarantaosuuksia ei inventoinnissa löydetty. Lisäinventoinnit eivät kaupungin näkemyksen mukaan ole tarpeellisia.

Majoitustoiminnasta aiheutuu ihmisten liikkumista ja oleskelua hiekkaranta-alueella, ainakin noin 130 m pituisella ja noin 4000 m² laajuisella rantavyöhykkeellä. Hakija on osoittanut kulkuyhteyden erämajoihin hiekkarannan kautta. Majoitustoiminnan suhteellisen pienen volyymin, tilapäisyyden ja nykyisen virkistyskäytön perusteella ranta-alueeseen kohdistuva kuormitus voidaan silti katsoa riittävän pieneksi, jottei siitä aiheudu mahdollisen suojellun luontotyypin vaarantumista.

Isosaari on arvokas linnustokohde. Linnustoselvitys vuodelta 2015 (Ramboll/Juha Kiiski) on riittävän tarkka asemakaavatasoiseenkin suunnitteluun. Uhanalaisluokittelun piirissä olevia usein varvikossa melko kaukanakin rantaviivasta pesiviä vesilintulajeja ovat pilkkasiipi sekä iso- ja tukkakoskelo. Myös teeri on Helsingin näkökulmasta kuntatasolla uhanalainen laji, joka Tringan selvityksen mukaan (Helsingin tärkeät lintualueet/Margus Ellermaa) pesii säännöllisesti Isosaaressa. Nämä lajit voivat kärsiä lisääntyvästä virkistyskäytöstä, mutta erämajojen määrä ja sijoituspaikka huomioon ottaen vaikutukset niihin ovat epätodennäköisiä. Saaren laajempi matkailu- ja virkistystoiminnan lisääntyminen voi silti aiheuttaa häiriövaikutuksia suojelullisesti merkittävien ja muiden huomioitavien lajien pesinnälle. Isosaareen ja Kuivasaareen laaditussa luontoselvityksessä (Ramboll 2015) mainitaan, että muun muassa saaren pohjoisosa on luokiteltavissa linnustoltaan arvokkaaksi, ja että hiekkaranta-alueella (alue 1) on todettu lapintiiran reviiri. Kyseessä on luultavasti lajin ruokailualue, mutta myös pesintä on mahdollista. Hiekkarannalla on ollut enemmän ihmistoimintaa, ja saaren pohjoisrannan luonnontilaisempana säilyneissä osissa lintulajien reviirejä esiintyykin runsaammin. Vaikkei ajantasainen pesintätilanne ole tiedossa, ei hakijan esittämä majoitustoiminta alueella 1 todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa pesimälinnustolle. Laajemman virkistyskäytön vaikutukset tutkitaan valmisteltavan asemakaavan yhteydessä.

Isosaaressa esiintyy lahokaviosammalta, joka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Alustavissa suunnitelmissa esitetyt erämajojen paikat eivät sijaitse alueella, jolla olisi tiedossa lajin esiintymää tai sen mahdollisuutta.

Alustavissa suunnitelmissa erämajat on sijoitettu alueille, joilla ei ole kulttuuriympäristön suojelukohteita. Erämajojen rakennusmateriaaleja kuljetettaessa sekä majoja rakennettaessa ja purettaessa tulee huomioida lähialueen luonnonsuojelualueet ja arkeologiset kohteet.

Kohteen sijainti on pelastustoiminnan kannalta haastava, koska pelastuslaitoksen toiminta-aika meriteitse tapahtuvan kulun takia muodostuu pitkäksi. Siksi myös omatoimisen varautumisen ja aikaisin aloitetun alkusammutuksen merkitys tulipalojen sammuttamisessa korostuu. Pelastuslaitoksen toimintaedellytyksiä varten hakijan on selvitettävä ja esitettävä hankkeen jatkosuunnittelussa lähimmät rantautumispaikat pelastuslaitoksen venekalustolle sekä sammutusvesijärjestelyt saaressa. Hakijan alustavissa suunnitelmissa esittämä erämajojen etäisyys toisiinsa sekä muihin rakennuksiin voidaan katsoa riittäväksi, mutta niiden sijoituksessa tulee huomioida palonleviämisen estäminen riittävällä turvaetäisyydellä myös saaren ympäröivään puustoon ja kasvillisuuteen.

Poikkeamisen erityiset syyt ovat elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen sekä alueen palvelutason parantaminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 §, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.