Poikkeaminen, Mehiläistie 21, As Oy Helsingin Mehiläistie 21

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 41. kaupunginosan (Puistola) korttelin 41033 tonttia nro 8 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7406 siten, että

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

1 000 euroa

Hakija

Asunto-osakeyhtiö Mehiläistie 21

Rakennuspaikka

41. kaupunginosan (Puistola) korttelin 41033 tontti nro 8

Hakemus

Hakija hakee lupaa poiketa voimassa olevasta asemakaavasta nro 7406 siten, että asunnot sijoittuvat päällekkäin AO-korttelialueella, rakennuksen enimmäiskorkeus ylittyy, rakennukset ym. sijoittuvat osin istutettavalle alueelle ja että rakennusoikeus ylittyy, kun asuntokohtaiset varastot sijoitetaan rakennusten ensimmäiseen kerrokseen.

Hakijan mukaan tarkoituksena on rakentaa kiinteistölle kolmen asuinrakennuksen kokonaisuus. Jokaisessa rakennuksessa on kaksi päällekkäin sijoittuvaa asuntoa, yhteensä kuusi asuntoa. Alustavien suunnitelmien mukaan rakennukset ovat puurakenteisia, puuverhoiltuja ja niissä on pulpettikatot.

Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti:

Asuntojen sijoittamista päällekkäin hakija perustelee monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuusperiaatteella. Erilainen rakennustyyppi luo pientalotyyppisen rakennusmassan, jolla vastataan myös kasvavaan pienasuntojen tarpeen kysyntään

Rakennusten ja huoltopihan sijoittamista osittain istutettavalle tontin osuudelle hakija perustelee tontin käytettävyydellä. Asemakaavassa osoitetulla istutettavalla tontin osalla on tällä hetkellä vain yksi kuusi. Kiinteistölle jää rakentamisen jälkeen istutettavaa tontin osuutta, joka istutetaan puistomaiseksi ympäristöksi.

Asemakaavassa kaksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeudeksi on sallittu 6 m. Hakijan mukaan nykymääräysten mukaiset lämmöneristysvaatimukset johtavat korkeampiin rakennuksiin. Nykyisin laadittavissa asemakaavoissa enimmäiskorkeus on nostettu 6,5-7,5 metriin. Pulpettikattomuoto nostaa rakennuksen kokonaiskorkeutta, mutta on kapearunkoisen rakennuksen kaupunkikuvallisen ilmeen kannalta soveltuvampi. Suunniteltujen kaksikerroksisten rakennusten korkeus tulee olemaan noin 7 m.

Huoneistokohtaiset irtaimistovarastot on sijoitettu rakennusmassan yhteyteen ensimmäiseen kerrokseen. Asemakaava mahdollistaisi asuntokohtaisen 20 m²:n kokoisen autokatoksen rakentamisen, jota hakijan mukaan ei ole tarkoitus toteuttaa. Varastotilojen pinta-ala yhteenlaskettuna vastaa yhden autokatoksen tarvitsemaa tilaa. Hakija perustelee poikkeamista siten, että asemakaavasta poikkeavalla ratkaisulla muodostetaan vähemmän tontin pinta-alaa käyttävä kokonaissuunnitelma.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 2.12.1977 vahvistettu asemakaava nro 7406. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erillisten, enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tonteilla kerrosalasta saa rakentaa enintään 70 % yhteen kerrokseen. Kerrosalan lisäksi tontille saa rakentaa talous- ja asuinrakennuksen yhteyteen autokatoksia, joiden kerrosala on enintään 20 m² / asunto.

Rakennusten vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 4 m ellei rakennusrajoin toisin määrätä. Erillisrakennusten etäisyyden toisistaan tulee olla riittävä. Asuinrakennuksen saa naapurin suostumuksella rakentaa tontin rajaan kiinni. Mikäli rakennus on pituudeltaan yli 15 m, se on jaettava pienempiin yksiköihin. Kaksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 6 m. AO-korttelialueilla autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap / asunto.

Tontin koilliskulmaan on merkitty alueen osa, jolla on kaupunkikuvallisesti arvokkaita puita. Mikäli maistraatti antaa luvan puiden kaatamiseen, on tilalle istutettava uudet puut. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä leikkipaikkoina, kulkuteinä eikä vaadittuun määrään autopaikkoja, on istutettava. Rakennustyötä suoritettaessa on erityisesti pidettävä huolta siitä, ettei puita ja pensaita vahingoiteta. Mikäli puita ja pensaita tuhoutuu, on tilalle istutettava uudet. Kaupunkikuvallisesti arvokkaat puiden alueet on rajattu.

Tontin rakennusoikeus on 241 k-m², kun tehokkuusluku e=0,25 ja pinta-ala 965 m².

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4). Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa tontilta on purettu rakennukset, purkamislupa 20.11.2018. Tontilla kasvaa suuri kuusi.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (27.8.2020). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 4 kpl. Muistuttajien mielestä haetut poikkeamiset kohdistuvat lähes kaikkiin asemakaavan keskeisiin määräyksiin ja korostavat siten, että rakentamisessa tulee pysyä asemakaavan sallimissa rajoissa ja että rakentaminen toteutettaisiin ympäristöön sopeutuvalla tavalla. Hakijan suunnitelmien mukainen rakennusmassa poikkeaa radikaalisti nykyisestä rakennuskannasta ja asemakaavasta.

Muistuttajat korostavat, että alueelle on tunnusomaista asumisväljyys, joka tarjoaa lapsiperheille asuntoja omalla pihalla. Kiinteistölle suunnitelmien mukaan rakennettavat kuusi asuntoa kolmeen rakennukseen rajaa yhden asunnon huoneistoalaksi vain noin 35 m², kun kerrosala on 45,5 k-m² sisältäen asuntokohtaisen varaston (7 m²) sekä ulkoseinät.

Muistuttajat toteavat, että asuntojen sijoittaminen päällekkäin ja pulpettikattoratkaisu johtavat asemakaavan enimmäiskorkeuden olennaiseen ylitykseen. Lisäksi kuuden asunnon liikennetarpeet heikentävät liikenneoloja ja turvallisuutta, kun jokaisella asunnolla on 1 autopaikka.

Pelastuslaitos toteaa kannanotossaan, ettei se näe esteitä poikkeamisille.

Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että asemakaavassa ei ole erikseen rajoitettu tontille sijoitettavien asuntojen eikä rakennusten lukumääriä. Rakennukseen sijoitettavien asuntojen lukumäärä on rajoitettu kahteen. Rakennusten lukumäärää ei ole rajoitettu tontilla, mutta rakennusten välinen etäisyys tulee olla riittävä. Suunnitelmissa päämassojen välinen etäisyys on 5 m, joka noudattaa alueen muilla tonteilla toteutettuja ratkaisuja.

Hakijan mukaan sijoittamalla kiinteistölle osoitettu rakennusoikeus kokonaisvaltaisesti kahteen tasoon jää tontille paljon tilaa muille toiminnoille

Suunnitelmien mukainen rakentaminen noudattaa pientalomaista rakentamista. Ratkaisu sallii mahdollisuuden eri elämäntilanteissa oleville valita pientalotyyppisen asumismuodon kerrostaloasumisen vaihtoehtona

Hakijan mukaan asemakaavassa ei ole rajoitettu rakennusten kattomuotoa muuten kuin enimmäiskorkeuden osalta. Rakennuksen korkeuden laskentatavan takia pulpettikatto aiheuttaa harjakattoa suuremman poikkeaman enimmäiskorkeuteen, vaikka harjan korkeus olisikin kattoratkaisuissa sama.

Hakijan mukaan katuosuuden liikenteen lisääntyminen ei voi kohdistua kyseisen kiinteistön rakennushankkeeseen, sillä Mehiläistien vastapuolelle sijaitsevalle kiinteistölle sijoittuu kahdeksan auton autokatos, joka on omiaan lisäämään liikennettä kyseisellä katuosuudella.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska asuntojen sijoittuminen päällekkäin ei huononna rakennusten soveltuvuutta pientaloalueelle. Poikkeaminen rakennustyypistä ja siten tontin käyttötarkoituksesta on hyväksyttävää, sillä rakennukset ovat hahmoltaan erillispientaloja ja kaksiasuntoisia erillistaloja voidaan tontille kaavan mukaisestikin rakentaa. On myös eduksi, jos pientaloalueellakin on asuntotarjontaa monenlaisiin elämäntilanteisiin.

Tontille merkitty alueen osa, jolla on kaupunkikuvallisesti arvokkaita puita, on suhteellisen laaja ja se on merkitty kaavakarttaan 1970-luvulla tontilla olleiden rakennusten ja puuston mukaisesti. Nykytilanteessa rakennus on purettu ja puustoa ei enää ole yhtä ikääntynyttä kuusta lukuun ottamatta. Lähialueen uudemmissa kaavoissa edellytetään kuitenkin vähintään 4 m levyistä istutusaluetta Mehiläistien varressa. Mehiläistie 21 tontilla säilytettävien puiden alueelle voidaan sijoittaa myös rakentamista, kunhan kadunvarren vehreätä ilmettä noudatetaan kadunvarren vähintään 4 m levyisellä istutusalueella.

Suunnitelmassa on tontille esitetty yhteensä kuusi autopaikkaa, joiden sijoittelu ja rakentamistapa vaikuttavat merkittävästi tontin ilmeeseen ja käytettävyyteen. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää hyväksyttävä pihasuunnitelma, jossa osoitetaan, että pysäköinnin järjestelyt eivät vie liian suurta osuutta piha-alueen vehreydestä.

Kaksikerroksisen pientalorakentamisen enimmäiskorkeutena nykyisin laadittavissa kaavoissa käytetään yleisesti 7 m korkeutta, sillä nykyisiä huonekorkeuksia ja vaadittuja eristepaksuuksia noudattamalla 6 m korkeuden noudattaminen on osoittautunut vaikeaksi. Kaavanmukaisen 6 m enimmäiskorkeuden ylittäminen on siis perusteltua.

Rakennusoikeus ylitetään irtaimistovarastojen osalta noin 21 m². Ylitys on merkitykseltään vähäinen, sillä autokatokset jätetään rakentamatta ja autosuojien kerrosalaa sallitaan nykyisen kaavoituskäytännön mukaan käyttää osin myös varastotilojen rakentamiseen.

Mehiläistie on vähäliikenteinen asuntokatu, jossa liikennemäärä on noin 100 ajoneuvoa/vrk. Liikennemäärän lisäys ei siis ole merkittävä eikä muutos huononna alueen liikenneturvallisuustilannetta.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.