Poikkeaminen, Punavuori tontti 116/28, Perämiehenkatu 11, Asunto Oy Helsingin Perämiehenkatu 11 c/o Reim Helsinki Oy

HEL 2020-009942
Ärendet har nyare handläggningar
§ 119

Punavuori, Perämiehenkatu 11, poikkeamishakemus

Markanvändningschef

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 5. kaupunginosan (Punavuori) korttelin 116 tonttia 28 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7715 seuraavasti:

  • Poiketaan olemassa olevien maanalaisten autonsäilytyspaikoiksi soveltuvien tilojen varaamisesta tontin autopaikoiksi sekä asemakaavan mukaisesta autopaikkojen vähimmäismäärästä siten, ettei autopaikkoja toteuteta tontille lainkaan.
  • Sijoitetaan liiketilaa rakennuksen kellariin poiketen asemakaavamääräyksestä, jonka mukaan tontille ei saa sijoittaa liike-, toimisto- tai näihin verrattavia tiloja muualle kuin e-merkinnällä varustetulle tontin osalle.
  • Ylitetään asemakaavan mukainen rakennusoikeus (2 890 k-m²) 2 012 k-m²:llä (69 %). Rakennusoikeus on kuitenkin ylitetty jo nykyisellään, ja kellarin liiketilan osuus kokonaiskerrosalalasta on vain 516 k-m².

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen määräaikaisena 14.12.2030 asti.

Maksu

1 000 euroa

Hakija

Asunto Oy Helsingin Perämiehenkatu 11

Rakennuspaikka

5. kaupunginosan (Punavuori) korttelin 116 tontti 28

Hakemus

Hakija hakee lupaa pysäköintihallin ja siihen liittyvän varastotilan määräaikaiseen käyttötarkoituksen muutokseen työtilakäyttöön. Muutos poikkeaa voimassa olevan asemakaavan nro 7715 autopaikkojen vähimmäismäärästä, maanalaisten autopaikkojen varaamisesta tontin autopaikoiksi, autosuojan ja siihen liittyvän varastotilan käyttämistä väliaikaisesti työtilana, sekä asemakaavan kerrosalan enimmäismäärästä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kellarissa olevaan pysäköintihalliin on rakennusaikana jouduttu lisäämään pilareita rakennuslupapiirroksista poiketen. Autojen ajaminen hallin sivuosaan on ollut mahdotonta. Tämän vuoksi hallin sivuosa on muutettu rakennusluvalla vuonna 1988 varastoksi. Jäljellä olevaan autohalliin on jäänyt 15 autopaikkaa.

Perämiehenkatu 11 kiinteistön maanalaiset autopaikat eivät ole olleet yhtiön asukkaiden käytössä 80-luvulta saakka. Autohalli ja varasto ovat olleet vuokrattuna ulkopuoliselle toimijalle. Asukkaiden autopaikoitus on järjestynyt kadunvarsipaikoituksena jo vuosikymmeniä. Talossa on pääosin yksiöitä ja kaksioita, eikä automäärä ole suuri.

Taloyhtiö on toteuttanut edellisen poikkeusluvan ja rakennusluvan edellyttämät pyöräpaikkojen lisäämiset. Pysäköintihallissa on toiminut rengasliike jo vuosia, ja tällä poikkeusluvalla halutaan turvata edelleen kaupunginosan palvelutaso.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 1.11.1977 vahvistettu asemakaava nro 7715. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuntokerrostalojen korttelialuetta (AK).

Rakennuspaikalle, joka on kulmatontti, on merkitty rakennusalat siten, että Perämiehenkadun varteen kadunkulmaan asti saa sijoittaa kerrosalaa 1 800 k-m² viisikerroksiseen rakennussiipeen ja Merimiehenkadun varteen 1 090 k-m² vähintään neljä- ja enintään viisikerroksiseen rakennussiipeen. Tontin suurin sallittu rakennusoikeus on yhteensä 2 890 k-m².

Kerrosalaa rakennusalalle on toteutunut yhteensä 4 902 k-m². Tontilla sijaitsee lisäksi piharakennus, jonka kerrosala on 85 k-m². Piharakennuksessa on talosauna ja -pesula, jätehuone ja pyöräsuoja. Pihalla ei sijaitse autopaikkoja vaan se rakennettu oleskelupihaksi.

Perämiehenkadun varren rakennusalaa koskee lisäksi merkintä e, joka sallii liike-, toimisto-, sosiaalisten palvelu- tai näihin verrattavien tilojen sijoittamisen ensimmäiseen kerrokseen. Em. tiloja ei saa sijoittaa muualle tontilla, paitsi sosiaalisia palvelutiloja voidaan erityisistä syistä sijoittaa ensimmäisen maanpäällisen kerroksen lisäksi myös toiseen maanpäälliseen kerrokseen.

Tontille tulee asemakaavan mukaan sijoittaa 1 autopaikka/120 m² asuntokerrosalaa, 1 autopaikka/150 m² asiakaspalvelukerrosalaa ja 1 autopaikka/350 m² toimistokerrosalaa. Asemakaavan mukainen autopaikkavelvollisuus tontilla merkitsee yhteensä 31 autopaikkaa. Asemakaavan mukaan autonsäilytystilat on sijoitettava maan alle.

Alueella on voimassa ns. kaksitasoinen asemakaava. Asemakaavassa määrätään, että ennen 11.10.1961 rakennusluvan saaneessa rakennuksessa voidaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla poiketen esim. asemakaavassa osoitetusta rakennusalasta, enimmäiskerrosalasta ja tontin autopaikkojen vähimmäismäärästä. Tällöin on kuitenkin noudatettava, mitä asemakaavassa on määrätty tontin istuttamisesta ja käyttämisestä lasten leikkipaikkana, ja myös olemassa olevat autonsäilytyspaikat ja maanalaiset autonsäilytyspaikoiksi soveltuvat tilat tulee tällöin varata tontin autopaikoiksi.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungin alueeksi (C2), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä.

Tontilla sijaitsee arkkitehti Jarl Eklundin vuonna 1951 valmistunut asuinkerrostalo, jonka Perämiehenkadun puoleinen siipi kadunkulma mukaan lukien on viisikerroksinen, ja Merimiehenkadun puoleinen siipi on kerrosta matalampi. Perämiehenkadun varressa katutasossa on myymälä- ja toimistotiloja. Kadun kulmassa oleva tila sekä siihen liittyneet osin katutasoa alempana olevat tilat Merimiehenkadun puolella on alun perin suunniteltu autokorjaamon käyttöön. Tilat on muutettu toimistokäyttöön kahdessa vaiheessa vuosina 1970 ja 1983, missä käytössä ne edelleen ovat. Oletettavasti tässä vaiheessa maanalainen autohalli on muutettu rengasliikkeen työtilaksi.

Hakijan mukaan autohallissa on alun perin sijainnut 15 autopaikkaa, mutta hakija ilmoittaa, ettei paikkojen käyttäminen onnistu nykyään ongelmitta ja ilman mittavia muutostöitä. Hakijan mukaan ajoluiska on jyrkkä, ja siinä on vaikeita kallistuskohtia. Autohallin tilat ovat ahtaat, ja hakijan mukaan tilaan ei saisi nykymitoituksilla 15 autopaikkaa. Tilojen ei näin ollen voida katsoa olevan nykypäivän pysäköintivaatimuksien mukaisia.

Toimenpiteelle on myönnetty määräaikainen poikkeamislupa kaupunkisuunnittelulautakunnassa 8.9.2015 (§ 249), ja sitä ennen vuosina 1992 ja 1995. Vuoden 2000 poikkeamishakemusta ei ole käsitelty kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (8.10.2020). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia saatiin 1 kpl. Punavuoriseuran mielestä Perämiehenkatu 11 autohalli tulee pitää autopaikkakäytössä, ja aiempia poikkeuslupia ei tule jatkaa. Kadunvarsipaikkojen määrä on riittämätön alueen kasvavaan asukasmäärään nähden, ja mikäli taloyhtiö ei itse tarvitse kaikkia autopaikkoja omasta hallista, on niille markkinat naapuritalojen asukkaiden autoista. Rengasliikkeen tarve alueella ei ole asukkaiden sen enempää kuin autoilijoiden välttämätön yksittäinen palvelu.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että taloyhtiön rakennusaikana lisättyjen pilareiden vuoksi jäljellä olevaan autohalliin on jäänyt laskennallisesti vain 15 autopaikan verran tilaa, joiden käyttö ei ole ongelmatonta. Autopaikkojen rakentamispakkoa on vähennetty alueen muussa uudisrakentamisessa ja pyöräpaikkojen rakentamista on lisätty. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi vanhoilta rakennuksilta ei tule vaatia suurempaa autopaikkojen rakennusvelvoitetta kuin uusilta rakennuksilta. Edellinen määräaikainen poikkeuslupa on myönnetty vuonna 2015. Tuolloin lupaehtona oli 116 polkupyöräpaikan rakentaminen, joista 87 rakennettiin sisätiloihin. Yhtiön on toteuttanut nämä vaaditut pyöriensäilytyspaikat ja yhtiön asukkaat ovat olleet ratkaisuun erittäin tyytyväisiä. Ratkaisu palvelee kaikkia yhtiön asukkaita.

Eteläisestä kaupunginosasta puuttuu rengasliikkeen palvelut ja ne poistuvat myös Hernesaaresta. Tällä järjestelyllä turvataan palvelun riittävyys alueella.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. Toimiala ei ole antanut lausuntoa.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide on jo toteutettu aiemman poikkeamispäätöksen mukaisesti ja kellaritilan käyttämistä liiketilana voidaan jatkaa, koska se tukee kaupungin tavoitteita monipuolisesta palvelutarjonnasta ja yritysten toimintaedellytysten tukemisesta.

Asemakaavan vaatimuksesta olemassa olevien autonsäilytystilojen sekä sellaisiksi soveltuvien tilojen käyttämisestä paikoitukseen voidaan poiketa, koska kellaritiloja ei voida ilman mittavia muutostöitä osoittaa nykyvaatimukset täyttäviksi autopaikoiksi.

Rakennuspaikan keskeinen sijainti liikepaikkana kaupungissa sekä vuosia jatkunut vallinnut tila autopaikkojen määrän suhteen mahdollistaa tässä tapauksessa poikkeamisen autopaikkojen määrästä ja tilan käyttötarkoituksesta. Olosuhteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisen päätöksen jälkeen, ja poikkeamispäätös ei muuta vallitsevaa tilannetta. Päätöstä puoltavat aikaisemmat päätökset poikkeamisesta, toiminnan jatkumo jo vuodesta 1992 lähtien, sekä alueen palvelutason säilyttäminen. Päätöksen määräaikaisuus mahdollistaa tilanteen tarkistamisen jälleen määräajan päätyttyä.

Lähtökohtaisesti uusille asemakaavoille, asemakaavamuutoksille ja poikkeamishakemuksille, joilla ei ole vastaavaa historiaa, vaaditaan autopaikat osoitettavaksi tontilta tai lähellä olevasta pysäköintilaitoksesta.

Asemakaavan mukaan tontille osoitettu rakennusoikeus voidaan ylittää olemassa olevissa, ennen 11.10.1961 rakennusluvan saaneessa rakennuksessa. Haetun toimenpiteen mukaiset muutostyöt ovat tapahtuneet olemassa olevan rakennuksen ulkohahmon sisällä kellarissa ja hankkeen osuus kerrosalan kokonaisylityksestä on pieni (516 k-m²).

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Detta beslut publicerades 15.12.2020

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 119 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11–13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 119 § (Maksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Stäng

Mer information fås av

Katariina Hirvonen, suunnittelija, puhelin: 09 310 21300

katariina.hirvonen@hel.fi

Beslutsfattare

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja