Poikkeaminen, Viikki tontti 434/2:21, Katariina Saksilaisen katu 13, kaupunkiympäristön toimiala

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 36. kaupunginosan (Viikki) Viikinmäen tilaa RN:o 2:21 (osoitteessa Katariina Saksilaisen katu) koskevan poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuhakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12160 siten, että asemakaavassa osoitetulle katualueen osalle sijoitetaan viheralueita. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää suunnittelutarveratkaisua siten, että asemakaavan nro 12160 mukainen Katariina Saksilaisen katu rakennetaan osittain asemakaavoittamattoman alueen puolelle. Katualueen sijaintia muutetaan liito-oravan ydinalueen turvaamiseksi siten, että asemakaavoittamattoman alueen puolelle sijoittuu 1 177 m² laajuudelta katualuetta.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

1 000 euroa

Hakija

Helsingin kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupalvelu

Rakennuspaikka

36. kaupunginosan (Viikki) Viikinmäen tila RN:o 2:21 (osoitteessa Katariina Saksilaisen katu)

Hakemus

Hakija hakee lupaa katualueen rakentamiseen asemakaavoittamattoman alueen puolelle 1 177 m². Vastaavasti, johtuen katualueen levenemisestä kaavoittamattomalle alueelle, Pornaistenniemen puistoaluetta istutuksineen laajennetaan hieman asemakaavassa osoitetun katualueen puolelle.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kaava-alueella on havaittu liito-oravan ydinalue asemakaavan vahvistumisen jälkeen. Ydinalueen säilymiseksi alueelta ei saa kaataa puita. Kadun ja baanan sekä jalankulkuyhteyksien toteuttaminen asemakaavassa määrätylle katu- ja puistoalueelle ei ole liito-oravan ydinalueen puuston säilyttämisen takia mahdollista. Hakija toteaa, että katualuetta on tästä syystä tarpeen laajentaa kaava-alueen ulkopuolelle, katualueen kaakkoispuolelle.

Pornaistenniemen puistoalueesta tulee hakijan mukaan hieman asemakaavassa osoitettua aluetta suurempi. Näin ollen suunnittelutarveratkaisun lisäksi hakija hakee poikkeamislupaa siten, että asemakaavassa osoitetulle katualueelle sijoitetaan viheralueita. Hakija toteaa, että alueen virkistyskäyttö turvataan myös tulevaisuudessa ja palveluja parannetaan. Hakija toteaa, että on tärkeää saada alue rakennettua siistiksi ja turvalliseksi alueen virkistyskäyttäjille, ulkoilijoille sekä alueen läpi kulkevalle jalankulku- ja pyöräliikenteelle. Asemakaava on vahvistettu vuonna 2014 ja alueen siistiytymistä sekä liikennejärjestelyjen selkeyttämistä ovat alueen käyttäjät ja asukkaat odottaneet pitkään. Alue, jolle on tarpeen katualuetta leventää, on jo nykyään suurelta osin pysäköintikäytössä.

Säännökset

Hakemus koskee osittain maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta, jolle rakentamisen tulee noudattaa mitä rakennusluvan erityisistä edellytyksistä on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä (suunnittelutarveratkaisu).

Haettu toimenpide on osittain vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Alueella on voimassa 23.4.2014 hyväksytty asemakaava nro 12160. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on katualuetta. Asemakaavan alue rajautuu asemakaavoittamattomaan alueeseen, jonka puolelle suunniteltua katualuetta on tarkoitus leventää.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungiksi (C2). Yleiskaavassa rakennuspaikalle on osoitettu pyöräliikenteen nopea runkoverkon (Baanaverkko) osa, jonka sijainti on ohjeellinen.

Nykytilanteessa alue on rakentamaton. Rakennuspaikka sijaitsee Lahdenväylän itäpuolella sijaitsevalla liito-oravien ydinalueella (Helsingin luontotietojärjestelmän selvitys 124/2019), jossa liito-oravien jätöksiä on havaittu vuonna 2019.

Liito-orava on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu ja luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä IV(a) tarkoitettu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (12.10.2020). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Pelastuslaitos toteaa kannanotossaan, että pelastuslaitoksen operatiivinen toimintakyky hälytysajo- ja pelastustiereittien suhteen tulee huomioida voimassaolevan pelastustieohjeen mukaisesti. Kadulle mahdollisesti sijoitettavat palovesipisteet tulee toteuttaa maanpäällisinä paloposteina, maanpäällisinä palovesiasemina tai rakennuspaloposteina.

Helsingin kaupungin Ympäristöpalvelut toteaa kannanotossaan, että Katariina Saksilaisen kadun viereinen ydinalue on rajaukseltaan poikkeuksellisen suppea, ja siellä asunut liito-orava on luultavimmin liikkunut myös sen ulkopuolella ruokailemassa. Suunnitelmapiirroksen mukainen puurivistön ylläpito on riittävä toimenpide. Toimenpide ei vaikuta ydinalueeseen ja jopa parantaa liito-oravan liikkumismahdollisuuksia ydinalueen lähellä ja laajemmassakin verkostossa.

Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska katualueen sijoittaminen asemakaavoittamattoman alueen puolelle 1 177 m² suuruisen alueen osalta turvaa liito-oravan ydinalueen säilymisen ja edistää asemakaavassa nro 12160 suunnitellun kadun toteutumista. Haettu toimenpide sopeutuu asemakaavan 12160 tavoitteisiin ja voimassa olevan Helsingin yleiskaavan 2016 alueelle osoitettuihin tavoitteisiin, eikä vähäisen laajuutensa vuoksi aiheuta haittaa asemakaavoittamattoman alueen kaavoitukselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle.

Asemakaavassa osoitetulle katualueelle voidaan sijoittaa katualueen siirron vuoksi viheralueita liito-oravan ydinalueen turvaamiseksi, ja koska se noudattaa voimassaolevan asemakaavan keskeistä tavoitetta parantaa alueen virkistysarvoa uusilla kulkureiteillä merkittävät luontoarvot säilyttäen. Alue, jolle on tarpeen katualuetta leventää, on jo nykyään suurelta osin pysäköintikäytössä.

Haettu toimenpide on perusteltu ja tarkoituksenmukainen, koska sillä pyritään turvaamaan asemakaavan laatimisen jälkeen alueella todettu liito-oravien ydinalue. Haetun toimenpiteen osalta voidaan Helsingin kaupungin Ympäristöpalveluiden kannanottoon perustuen todeta, ettei liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja heikennetä eikä hävitetä hakemuksen mukaisen suunnitelman osoittamalla ratkaisulla. Liito-oravien elinolosuhteiden turvaamiseksi liito-oravien ydinalueella puustoa ei saa kaataa sekä sitä tulee suojella rakentamisen aikaisilta häiriötekijöiltä.

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeaminen asemakaavasta edellyttävät pelastuslaitoksen toimittama kannanotto huomioiden, että hankkeen pelastus- ja paloturvallisuuden toteutuminen osoitetaan yksityiskohtaisesti katusuunnitelman yhteydessä. Kadulle mahdollisesti sijoitettavat palovesipisteet tulee toteuttaa maanpäällisinä paloposteina, maanpäällisinä palovesiasemina tai rakennuspaloposteina.

Asemakaavoittamaton alue on suunnittelutarvealuetta maankäyttö- ja rakennuslain nojalla, koska kyseessä on asemakaavan lievealue, jonka alueen käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin.

Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavan toteutumisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Haettu toimenpide on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta sekä maisemalliselta kannalta, eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 16, 58 § 1 mom, 137, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85, 86 ja 90 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 2 ja 3a

Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.