Poikkeaminen, Taka-Töölö, tontti 14495/14, Mechelininkatu 45, Asunto Oy Mechelininkatu 45

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 14495 tontin 45 rajatusta rakennuskiellosta nro 12691, asemakaavasta nro 7995 sekä asuin-, majoitus- ja työtiloja koskevasta asetuksesta 1008/2017 poikkeamista koskevan poikkeamishakemuksen seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamiset seuraavalla ehdolla:

Maksu

1 569,75 euroa

Hakija

Asunto Oy Mechelininkatu 45

Rakennuspaikka

14. kaupunginosa (Taka-Töölö) kortteli 14495 tontti 45.

Hakemus

Hakija hakee lupaa muuttaa 1. kerroksessa sijaitsevia toimitiloja asumiseen alueellisen rajatun rakennuskiellon alueella sekä lupaa toteuttaa peruskorjaus siten, että nykymääräykset eivät toteudu huoneistojen esteettömyyden, paloturvallisuuden, ääneneristyksen ja asunnon minimikoon osalta.

Hakija perustelee hakemustaan As Oy Mechelininkadun sijainnin ja luonteen perusteella. Toimitiloja muutetaan alkuperäistä käyttötarkoitusta vastaavasti asunnoiksi (1h+kt 18 m², 2h+k 48,5 m²), jolloin vilkkaasti liikennöidyn Mechelininkadun puolelle jäisi edelleen toimivan kokoinen toimitila (42,5 m²).

Asuinkerrostalon kaikki huoneistot ovat toimineet asuinkäytössä vuodesta 1939 vuoteen 1984, jolloin maantasokerroksen asuinhuoneistot on muutettu toimitiloiksi. Samassa kerroksessa porrashuoneen toisella puolella sijaitseva vastaava toimitila on palautettu vuonna 1999 takaisin asuinhuoneistoiksi. Huoneiston lattiapinta sijaitsee noin metrin katutasoa korkeampana eikä sinne ole yhteyttä suoraan kadulta. Asunto-osakeyhtiö puoltaa huoneistojen palauttamista asuinkäyttöön nykyisen toimitilan asukkaille aiheuttaman turvallisuus- ja meluhaitan takia. Pihan puoleisten tilojen palauttaminen asuinkäyttöön ei vaikuta katua elävöittävien liiketilojen määrään.

Hakija perustelee haettavia poikkeamisia nykysäännöksistä seuraavasti:

Huoneistojen esteettömyyden osalta

Esteettömyysasetuksen soveltamisen velvoite muussa kuin uuden rakennuksen rakentamisessa on rajattu tilanteisiin, joissa esteettömyyden parantaminen on yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi erityisen tarpeellista tai jossa siitä ei aiheudu merkittäviä lisäkustannuksia. As Oy Mechelininkatu 45 huoneistot eivät jo lähtökohtaisesti täytä esteettömyyden osalta nykymääräyksiä, koska niiden sisäänkäyntien hissitasanteelle on kadun ja pihan puolelta puolen kerroksen nousu. Hissi- ja porrassaneeraus ei asuinkerrostalon yhdenvertaisuusperiaatteen, kulttuurihistoriallisten arvojen eikä toimenpiteen laadun/ kustannusten valossa olisi tarkoituksenmukaista.

Huoneistojen paloturvallisuuden ja äänieristävyyden osalta

Alkuperäiset sisäänkäyntiovet eivät paloturvallisuuden (ja ääneneristyksen) osalta täytä nykymääräyksiä. Ovet ovat vuonna 1939 valmistuneen asuinkerrostalon alkuperäiset ovet eli samanlaiset kuin rakennuksen kaikkien muidenkin huoneistojen sisäänkäyntiovet ts. olennainen osa töölöläisen porrashuoneen yhtenäistä 30-luvun ilmettä. Sisäänkäyntiovia on yhteensä 3 kpl eikä niiden vaihtaminen uusiin olisi asuinkerrostalon yhdenvertaisuusperiaatteen, kulttuurihistoriallisten arvojen ja toimenpiteen laadun/kustannusten valossa tarkoituksenmukaista.

Asunnon minimikoon alittamisen osalta

Pienimmän asunnon, 1h + kt (18 m²), koko on alle nykysäädännön mukaisen minimikoon (20 m²). Yhtiöjärjestyksen mukaan vastaavat alkuperäiset yläpuoliset asunnot ovat samoin 18 m². Suunnitelmien mukaan huoneistojen välinen seinä seuraa alkuperäisten eli yläpuolisten asuntojen välisen seinän linjaa, jolloin yksiön levittäminen viereisen asunnon puolelle ei yhdenvertaisuusperiaatteen ja asuntojen luonne huomioiden olisi tarkoituksenmukaista.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Haettu toimenpide on vastoin ympäristöministeriön asuin-, majoitus- ja työtiloista annetun asetuksen 7 §:ää.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 15.12.2020 (§ 737) osaan kantakaupunkia asettama rajattu rakennuskielto (nro 12691) asemakaavan muuttamiseksi. Rajattu rakennuskielto kohdistuu rakennusten 1.kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitiloihin ja niiden muuttamiseen asuinkäyttöön.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 16.8.1982 hyväksytty asemakaava nro 7995. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuntokerrostalojen korttelialuetta, jossa saa olla liike-, toimisto- ja niihin verrattavia huoneistoja ainoastaan kadun varrella olevan rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa (AKe). Korttelialueella asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 50 m². Tontilla on maanalainen pysäköintitila (map). Tontista osa on varattu oleskelua ja leikkipaikkoja varten (la) sekä osa, jolla tulee olla puita ja pensaita. Tonteille on sijoitettava seuraavat kiinteistön omaan käyttöön tulevat autopaikkamäärät AKe-korttelialueilla seuraavasti: 1 autopaikka kutakin asuntokerrosalan 120 m² kohti, 1 autopaikka kutakin asiakaspalvelun 150 m² kohti ja 1 autopaikka kutakin liike-, toimisto- ja niihin verrattavan kerrosalan 350 m² kohti.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu alueeksi (kantakaupunki C2), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä.

Alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (Taka-Töölön kerrostaloalue). Taka-Töölön kaupunginosan valtaosan muodostaa maan suurin yhtenäinen 1930-luvun asuinkerrostalokorttelien alue, joka kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. Rakennuskohde sijaitsee historiallisesti arvokkaan katulinjan varrella.

Nykytilanteessa tontilla on arkkitehti Eino Forsmanin suunnittelema vuonna 1939 valmistunut asuinkerrostalo. Tontti sijaitsee Taka-Töölössä ja rajautuu etelän ja pohjoisen julkisivuiltaan kiinni kortteli 495 asuinkerrostaloihin, idässä Mechelininkatuun ja lännessä sisäpihaan. Rakennus on 6-kerroksinen.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (13.8.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan ELY-keskukselta sekä kaupunginmuseolta.

Uudenmaan ELY-keskuksella ei ollut huomautettavaa.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (31.8.2021), että haettu poikkeaminen on palauttava toimenpide. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan poikkeaminen on siten perusteltu eikä vastusta poikkeamista näiltä osin.

Pelastuslaitoksen kannanoton mukaan käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä vanhoja ovia voidaan käyttää, kunhan niiden osastoivuus tarkastellaan ja korjataan mahdollisuuksien mukaan. Ovilla on ollut osastointivaade alkujaankin. Jos ovet osoittautuisivat sellaisiksi, ettei osastoivuutta niillä pystytä saamaan, voidaan sisäpuolelle asentaa toinen ovi hoitamaan osastoivuuden ja näin ulkonäkö säilyy kohteessa entisellään.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska Mechelininkadun puolelle jää edelleen toimivan kokoinen toimitilahuoneisto. Tässä tapauksessa, vaikka kohde sijaitsee pääkadun varrella, osittainen käyttötarkoituksen muutos on mahdollinen, sillä muutettava tila on suojaisan pihan puolella, eikä sinne ole yhteyttä suoraan kadulta. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella voidaan katsoa, että haettu toimenpide ei olennaisesti heikennä lähialueen edellytyksiä toiminnallisesti sekoittuneeseen rakenteeseen. Vaikka kohde sijoittuu vilkkaan kadun varrelle, alue ei ole merkittävä kivijalkakaupan keskittymä. Lisäksi voidaan todeta, että toimitilasta asunnoiksi muutettavat huoneistot soveltuvat käyttötarkoituksen muutokseen.

Helsingin strategisena tavoitteena on säilyttää kantakaupungin alueella maantasokerroksen tilat liike- ja muussa toimitilakäytössä. Jatkossa on tärkeää varmistaa, että kadunvarren tilat säilyvät nykyisessä käytössään. Alueen toimitilojen vajaakäyttöaste on hyvin pieni eli erilaisille toimitiloille on kysyntää.

Poikkeaminen asuntojen minimikoosta voidaan myöntää mm. vaikutuksen vähäisyyteen, yhdenvertaisuuteen ja aiempaan käyttötarkoitukseen perustuen. Asemakaavan mukaan korttelialueella asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 50 m². Mechelininkatu 45 yhtiöjärjestyksen mukaan talossa on yhteensä 33 kpl asuntoja, joiden keskipinta-ala on noin 39 m². Yhtiöjärjestyksen mukaan uuden 18 m² asunnon yläpuoliset asunnot ovat myös 18 m². Yhden pienen asunnon lisäyksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yhtiön asuntojen keskipinta-alaan eikä lisäyksellä ole laajempia alueellisia vaikutuksia.

Poikkeaminen huoneistojen paloturvallisuudesta ja äänieristävyydestä edellyttää, että paloturvallisuudessa noudatetaan pelastuslaitoksen ohjeita ja määräyksiä. Vanhojen ovien paloturvallisuus on käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä mahdollista toteuttaa esim. asentamalla sisäpuolelle toinen ovi ja siten säilyttää olennainen osa töölöläisen porrashuoneen yhtenäistä kulttuurihistoriallista 30-luvun ilmettä.

Esteettömyysasetuksen (Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä 4.5.2017/241) 1 §:n mukaan asetusta sovelletaan rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen asuinkäyttöön siltä osin kuin esteettömyyden parantaminen on rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Käyttötarkoituksen muutoksen kohteena olevien As Oy Mechelininkatu 45 huoneistojen sisäänkäyntien hissitasanteelle on kadun ja pihan puolelta puolen kerroksen nousu. Hissi- ja porrassaneeraus ei asuinkerrostalon yhdenvertaisuusperiaatteen, kulttuurihistoriallisten arvojen eikä toimenpiteen laadun ja kustannusten valossa ole tarkoituksenmukaista. Esteettömyysasetusta ei sovelleta kyseiseen käyttötarkoituksen muutokseen

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö tai hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom, 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista 7 §

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä 1 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a, 3c

Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.