Palkan takaisinperintä, sosiaali- ja terveystoimiala, Haartmanin päivystys

Terveys- ja päihdepalvelujen johtaja päätti periä osastonlääkäri ********** liikaa maksetut palkkaedut takaisin ajalta 1.8. - 30.11.2018 yhteensä 2 708,98 euroa (brutto).

Osastonlääkäri ********** (jäljempänä viranhaltija) on maksettu liikaa palkkaa hänen toimiessaan osastonlääkärin virassa. Viranhaltija on ollut palkattomalla virkavapaalla ajalla 1.8. - 31.12.2018, jolloin hänelle on maksettu perusteettomasti palkkaa ajalla 1.8. - 30.11.2018, koska tietoa virkavapaasta ei ollut palkanlaskennassa. Viranhaltija on jo maksanut osan liikamaksuista takaisin. Takaisinmaksut ilmenevät päätöksen liitteenä olevasta laskelmasta (liite 1).

Koska palkkasaatavia on ollut maksamatta vielä 30.4.2019, perintä on verotuksen valmistumisen vuoksi jouduttu muuttamaan bruttoperinnäksi 1.5.2019 alkaen. Palauttamatta on yhä 2 952,57 euroa (brutto). Aikaisemmasta laskelmasta poiketen palautettavasta summasta voidaan vähentää työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut (yhteensä 243,59 euroa), jonka jälkeen palautettavaa on vielä yhteensä 2 708,98 euroa (brutto, liite 2).

Viranhaltijalle on 25.3.2021 lähetetty kirjallinen kuulemispyyntö takaisinperintää koskevassa asiassa. Viranhaltija on kirjallisessa vastauksessaan 2.5.2021 (liite 3) katsonut, että takaisinperinnälle ei ole perusteita. Viranhaltijan mukaan hän on ollut kesällä 2019 yhteydessä palkanlaskentaan, josta hänelle oli vahvistettu, että hän on jo palauttanut kaikki aiheettomasti maksetut palkkaerät. Kun hänelle on jo kertaalleen ilmoitettu, että palkkasaatavan perintä on suoritettu loppuun, viranhaltija ei näe mitään syytä, että asiaan tulisi muutosta.

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetuin lain (2003/304, jäljempänä viranhaltijalaki) 56 §:n 1 momentin mukaan aiheettomasti maksettu palkka saadaan periä takaisin. Takaisinperintää koskevassa päätöksessä on mainittava takaisinperittävä määrä ja takaisinperinnän peruste.

Virheellisesti maksettu palkka voidaan periä takaisin riippumatta maksun perusteesta. Myös kunnan virheestä johtuva liikasuoritus tulee siten palauttaa. Viranhaltijan tietämättömyys oikeudestaan palkkaan tai se, että hän on jo käyttänyt saamansa palkkarahat, ei ole peruste luopua takaisinperinnästä.

Vaikka viranhaltijalle olisi virheellisesti kerrottu palkanlaskennasta, että hän on jo palauttanut kaikki hänelle perusteettomasti maksetut palkkaerät, palkkasaatavia on taloushallintopalveluista saadun tiedon mukaan vielä maksamatta takaisin. Viranhaltija on palkanlaskennassa sattuneen virheen vuoksi saanut perusteetonta etua, minkä vuoksi vielä palauttamatta olevat palkkaerät peritään takaisin.

Viranhaltijalla on mahdollisuus sopia taloushallintopalvelujen kanssa virheellisesti saamansa palkan takaisinmaksusta erissä. Lisäksi hänellä on mahdollisuus hakea verotukseensa oikaisua verovuoden 2018 osalta, jolloin verotuksessa voidaan huomioida hänen takaisin maksamansa verovuoden 2018 palkkaerät.

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan tekemän henkilöstöhallinnon delegointipäätöksen 9.1.2020 § 4 mukaan virheellisesti maksetun palkan takaisinperinnästä päättää palvelukokonaisuuden johtaja.