Poikkeaminen, Munkkiniemi

Maankäyttöjohtaja päätti poistaa tällä päätöksellä 14.12.2021 tehdyn päätöksen § 158, Munkkiniemi, Munkkiniemenranta, poikkeamishakemus asiavirheen johdosta ja käsitellä ja ratkaista asian uudelleen.

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 11740 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavalla ehdolla:

Asiavirhe

Maankäyttöjohtajan päätöksessä 14.12.2021 158 § on jäänyt virheellisesti huomioimatta, että hankkeen toteuttaminen edellyttää myös poikkeamista rakennuksen suojelumerkinnästä sr-2. Ja lisäksi, koska poikkeamisen voidaan katsoa koskevan rakennussuojelun kannalta merkittävää kohdetta, olisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta tullut pyytää lausunto maankäyttö- ja rakennuslain 173 §:n nojalla. Päätös 14.12.2021 158 § perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen ja päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe.

Hallintolain 50 §:n 1 momentin mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen (kohta 2) tai päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe (kohta 3).

Päätös voidaan pykälän 2 momentin mukaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.

Asianosaista on kuultu virheen korjaamisesta ja hän on antanut suostumuksensa asiavirheen korjaamiseen sekä täydentänyt hakemuksen perusteluja.

Maankäyttöjohtaja on omasta aloitteestaan päätynyt poistamaan virheellisen päätöksen ja käsittelemään asian uudelleen ja antamaan uuden päätöksen. Uudenmaan ELY-keskukselta on pyydetty lausunto poikkeamishakemuksesta ja uudella päätöksellä on myönnetty oikeus poiketa suojelumääräyksestä sr-2.

Maksu

1 365 euroa

Hakija

**********

Rakennuspaikka

30. kaupunginosan (Munkkiniemi) **********

Hakemus

Hakija on 28.8.2021 jättämällään hakemuksella hakenut lupaa jälkiasennushissin ja lasikuistin (18 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 11740 rakennusoikeuden ja kattomateriaalimääräyksen osalta. Hakija on täydentänyt kaupungin pyynnöstä hakemuksen perusteluita 10.3.2022 päivätyllä lausunnolla.

Hakijan perustelut

Hakija on esittänyt 28.8.2021 jättämässään hakemuksessa perusteluina hakemukselle esteettömyyden merkittävän parantamisen rakennettavan jälkiasennushissin avulla. Kerrosten väliset porrasyhteydet ovat nyt varsin jyrkät ja ahtaat. Hissi on suunniteltu rakennettavaksi toisarvoisten tilojen puolelle, jotta vältetään ehjänä säilyneiden oleskelu- ja hallitilojen rikkomista. 2. kerroksessa hissi sijoittuu tällöin nykyiseen ulkotilaan, kattoterassin kohdalle. Kulkuyhteyden toimivuus ratkaistaan rakentamalla terassin alueelle uusi puolilämmin lasikuisti, jonka toteuttaminen myös sellaisenaan parantaa asuttavuutta.

10.3.2022 päivätyssä lausunnossaan hakija on vielä tuonut esille seuraavaa:

Asukkaille halutaan turvata mahdollisimman pitkäaikainen asumismahdollisuus, vaikka liikuntakyky saattaisikin jo heikentyä.

Rakennukseen ei nyt ole lainkaan esteetöntä pääsyä, kaikkiin sisäänkäynteihin joudutaan kulkemaan ulkoportaiden kautta. Kerrosten väliset porrasyhteydet ovat varsin jyrkät ja ahtaat. Ainoat makuuhuoneet ja kylpyhuone ovat toisessa kerroksessa ja sauna- ja kodinhoitotilat kellarissa.

Ensimmäisen kerroksen osalla hissi on suunniteltu rakennettavaksi toisarvoisten tilojen puolelle, jotta vältetään ehjänä säilyneiden arvokkaiden oleskelu- ja hallitilojen rikkomista.

Luontevimmin hissi voidaan sijoittaa ensimmäisen laajennusvaiheen osalle, entiseen palvelijanhuoneeseen. Alkuperäiset vuoden 1937 rakenteet voidaan näin edelleen säilyttää koskemattomina. Saman tilan kautta voidaan toteuttaa rakennuksesta nyt kokonaan puuttuva esteetön sisäänkäynti (maanpinta on tässä kohtaa lähellä lattiatasoa).

Toisessa kerroksessa hissi sijoittuu tällöin nykyiseen ulkotilaan, olemassa olevan kattoterassin kohdalle. Kulkuyhteyden toimivuus ratkaistaan rakentamalla terassin alueelle uusi puolilämmin lasikuisti, jonka toteuttaminen myös sellaisenaan parantaa asuttavuutta. Tässä kerroksessa sisätilat ja alkuperäinen huonejako voidaan säilyttää täysin ennallaan.

Lasikuisti on suunniteltu kaikilta sivuiltaan sisäänvedettynä, mm. jotta kattoterassin alkuperäiset hienot ja vastikään kunnostetut kaiderakenteet teak-käsijohteineen voidaan säilyttää täysin koskemattomina. Uusi kuisti sijoittuu rakennuksen takasivulle, eikä se ole nähtävissä katukuvassa.

Hissin rakentaminen ehdotetulla tavalla muuttaa väistämättä rakennuksen takajulkisivua. Suojelutavoitteiden kannalta katsomme, että nyt esitetty muutossuunnitelma on kuitenkin kokonaisuutena vähiten haitallinen ratkaisu arvokkaalle rakennukselle.

Lasikuisti on toteutettava tasakattoisena, jolloin huopakate on teknisesti toimiva ratkaisu (asemakaavassa määrätyt tiili tai saumattu pelti eivät tässä ole soveltuvia). Aiemmin rakennetuissa laajennusosissa on vanhastaan huopakatto. Uusi kattopinta ei ole näkyvissä kaupunkikuvassa.

Vaihtoehtoiset ratkaisut hissin sijoitukselle on tutkittu. Kokonaan rakennusrungon sisälle rakennettava hissi jouduttaisiin kuitenkin väistämättä sijoittamaan siten että arvokkaita, ehjiä ja alkuperäisessä asussa säilyneitä sisätiloja turmeltaisiin.

Suunnitelma on esitelty 17.8.2021 ennakkoneuvottelussa rakennusvalvonnassa. Ratkaisua pidettiin tällöin kaikin puolin onnistuneena ja laadukkaana eikä siihen ollut huomautettavaa.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 3.9.2008 hyväksytty asemakaava nro 11740. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuinrakennusten korttelialuetta (A/s), jolla ympäristö säilytetään aluekokonaisuuden osana. Rakennuksia korjattaessa alkuperäistoteutuksen mukaiset rakennusosat ja materiaalit tulee säilyttää. Alkuperäistoteutuksen mukaiset piharakenteet, kuten muurit, terassit ja pihalaatoitukset tulee säilyttää.

Tontilla sijaitsevalle asuinrakennukselle on osoitettu rakennuksen ulkomittojen mukainen rakennusala, ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 300 k-m². Rakennus on kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokas (sr-2). Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä palautettava alkuperäistoteutuksen mukaiseen asuunsa.

Rakennuspaikka sijaitsee Helsingin yleiskaavassa 2016 osoitettujen asuntovaltaisen alueen (A3) ja virkistys- ja viheralueen rajalla. Asuntovaltaista aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa e=0,4–1,2. Virkistys- ja viheraluetta kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy seudulliseen viherverkostoon ja merelliseen virkistysvyöhykkeeseen.

Tontilla sijaitsee vuonna 1938 valmistunut kaksikerroksinen, kellarillinen yhdenperheentalo (arkkitehti Uki Heikkisen suunnitelman pohjalta U.G. Linnapuomi, 1937), jota on 1960-luvun lopulla laajennettu koillisen suuntaan yksikerroksisella uima-allassiivellä. Lisäksi tontilla on myös 1930-luvun lopulla rakennettu autotalli (41,5 m2), jonka purkamista edellytettiin vuoden 1969 laajennuksen yhteydessä, mutta jonka paikallaan pysyttämiseksi on myönnetty lupa vuonna 1976.

Helsingin kaupunginhallitus on v. 2011 myöntänyt rakennusoikeudesta poikkeamisen, jossa myönnettiin poikkeaminen uima-allassiiven muutokselle kirjasto-oleskelu-musiikkitilan ja siihen liittyvän välikön (17 k-m²) rakentamiseen. Nykyinen rakennettu kerrosala on 370 k-m². Nyt tehtävässä päätöksessä myönnetään edellisten lisäksi lupa rakentaa 18 k-m² lasirakennelma. Täten kokonaiskerrosala on 388 k-m².

Rakennuksesta on laadittu rakennushistoriaselvitys (Aimo Nissi, 2007).

Osallisten kuuleminen

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (14.10.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta (kaupunginmuseolta) ja Uudenmaan ELY-keskukselta.

Kaupunginmuseo toteaa 3.11.2021 päivätyssä lausunnossaan, että Munkkiniemenranta 43 on arkkitehti U.G. Linnapuomin suunnittelema kaksikerroksinen pientalo, joka on valmistunut vuonna 1938. Rakennus on mukana kaupunginmuseon Munkkiniemen rakennusinventoinnissa vuodelta 2006. Se on arvotettu arkkitehtuuriltaan erittäin harkituksi ja viimeistellyksi. Rakennukseen liittyy paikallishistoriallisia arvoja ja se on säilynyt alkuperäisessä asussaan tai muutokset on sopeutettu onnistuneesti olemassa olevaan rakennukseen.

Rakennus on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa merkinnällä sr-2, jonka määräys kuuluu: Kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä palautettava alkuperäistoteutuksen mukaiseen asuunsa.

Kaupunginmuseo katsoo, että uuden, puolilämpimän lasikuistin rakentaminen rakennuksen toisen kerroksen terassin alueelle on suojelumääräyksen vastainen toimenpide eikä se voi puoltaa esitettyä poikkeamista. Rakennelma muuttaisi talon ominaispiirteitä, joissa korostuvat hienovaraisen eleetön arkkitehtuuri yksityiskohtineen sekä talon noppamaisuus. On toivottavaa, että asiaa uudelleen tarkastelemalla voidaan löytää ratkaisu, jossa sekä sisä- että ulkoarkkitehtuurin ominaispiirteet säilyvät.

Hakijan vastine

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä kaupunginmuseon antamasta lausunnosta. Hakija ilmoittaa 15.11.2021 päivätyssä vastineessaan, että vaihtoehtoiset ratkaisut hissin sijoitukselle on kyllä tutkittu. Kokonaan rakennusrungon sisälle rakennettava hissi jouduttaisiin kuitenkin väistämättä sijoittamaan siten että arvokkaita, ehjiä ja alkuperäisessä asussa säilyneitä sisätiloja turmeltaisiin. Nykyiset omistajat ovat kiitettävästi huolehtineet rakennuksen sekä sisä- että ulkopuolisten arvojen säilymisestä ja osittain entistämisestä. Tilajako on säilynyt pitkälti alkuperäisessä muodossa ja tätä halutaan edelleen vaalia.

1. kerroksessa teknisesti toimiva paikka kokonaan sisätiloihin sijoitettavalle hissille voisi olla lähinnä oleskeluruokasalitilan kulmassa, mutta tämäkin pilaisi peruuttamattomasti rakennuksen arvokkaimman sisätilan. Entistettyä keittiö-ruokailutilaa ei voida pienentää. Luontevimmin hissin vaatima tila voidaan erottaa entisestä palvelijanhuoneesta, kuten suunnitelmissa on esitetty. Kyseinen huonetila voidaan pienennettynä edelleen säilyttää toimivana erillishuoneena.

2. kerroksessa hissi sijoittuu tällöin nykyiseen ulkotilaan, olemassa olevan kattoterassin kohdalle. Tässä kerroksessa sisätilat ja alkuperäinen huonejako voidaan säilyttää täysin ennallaan. Kulkuyhteys hissille toteutetaan rakentamalla uusi puolilämmin lasikuisti, joka myös osaltaan parantaa asuttavuutta.

Lasikuisti on suunniteltu kaikilta sivuiltaan sisäänvedettynä, mm. jotta kattoterassin alkuperäiset hienot ja vastikään kunnostetut kaiderakenteet teak-käsijohteineen voidaan säilyttää täysin koskemattomina. Uusi kuisti sijoittuu rakennuksen takasivulle, eikä se ole nähtävissä katukuvassa.

Vastineessaan hakija ilmoittaa, että suunnitelma on esitelty ennakkoneuvottelussa rakennusvalvonnassa. Ratkaisua pidettiin kaikin puolin onnistuneena ja laadukkaana eikä siihen ollut huomautettavaa.

Uudenmaan ELY-keskus toteaa 16.3.2022 päivätyssä lausunnossaan, että rakennus on suojeltu sr-2-määräyksellä, ja Munkkiniemen rakennusinventoinnin mukaan rakennuksen arkkitehtuuri yksityiskohtineen on erittäin harkittua ja viimeisteltyä. ELY-keskus katsoo, että parvekkeen kattaminen on suojelumääräyksen vastaista ja edellyttää siitä poikkeamista.

ELY-keskus toteaa lisäksi lausunnossaan, että hakemusta perustellaan esteettömyyden parantamisella, mikä turvaa asukkaille mahdollisimman pitkäaikaisen asumismahdollisuuden rakennuksessa. Nykyiset portaat ovat hakemuksen mukaan ahtaat ja jyrkät. Hissin sijoitusvaihtoehdoksi on tutkittu eri vaihtoehtoja. Sijoitettaessa se sisätiloihin, tärvelisi se hyvin säilyneitä arvokkaita interiöörejä. Porrashissin rakentaminen ei ole tilan ahtauden vuoksi mahdollista.

Rakennuksen yhteyteen on sijoitettu uima-allassiipi 1960-luvun lopussa, mikä on muuttanut rakennuksen ulkoasua. Terassi, joka on tarkoitus kattaa, sijaitsee rakennuksen tämän puoleisella osalla. Terassin kattaminen tulee muuttamaan rakennuksen pelkistetyn julkisivun mittasuhteita ja ulkoasua. Tämä julkisivun osa on toisaalta muuttunut uima-allassiiven rakentamisen vuoksi. Ratkaisu myös säästää arvokkaita sisätiloja, joita ei ole suojeltu.

Tarkasteltaessa hanketta kokonaisuutena, voidaan pitää tärkeänä, että rakennus ei aseta estettä siinä asumiselle. Mikäli liikkuminen ilman hissiä on vaikeaa tai peräti mahdotonta, on hissin rakentamiselle tältä osin perusteltu syy. Hakemuksen liitteenä olevien valokuvien perusteella sisätilat ovat säilyneet hyvin ja niillä on kiistatonta rakennushistoriallista arvoa. Niiden tärveltyminen olisi valitettavaa, mikä sekin puoltaa valittua sisätiloja säilyttävää hissiratkaisua. Hissi ja parvekelasitus on myöhemmin poistettavissa ja rakennus tältä osin palautettavissa alkuperäistoteutuksen kaltaiseen asuunsa.

Uudenmaan ELY-keskus katsoo lausuntonsa lopuksi, että poikkeaminen voidaan myöntää. Hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa asuinrakennukseen henkilönostin, joka ei vaadi erillistä konetilaa. Saadun selvityksen mukaan rakennukseen ei ole nykyisellään lainkaan esteetöntä pääsyä ulkoa ja sisätiloissa kerrosten väliset porrasyhteydet ovat ahtaat ja jyrkät. Rakennuksen makuuhuoneet ja kylpyhuonetilat sijaitsevat toisessa kerroksessa ja pesutilat sijaitsevat kellarissa. Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska muutos parantaa merkittävästi asuinrakennuksen esteettömyyttä, asumismahdollisuutta ja -mukavuutta.

Henkilönostimen edellyttämän lasirakennelman rakentaminen voidaan hyväksyä ja julkisivun suojelumerkinnästä (sr-2) poiketa, koska ratkaisun voidaan katsoa muuttavan vain vähäisesti rakennuksen arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Lasirakennelma sijaitsee pihan puolella eikä näin muuta rakennuksen pääjulkisivuja kadun suuntaan. Rakennelma toteutetaan kevytrakenteisena puolilämpimänä rakenteena, joka tarkoittaa, että alkuperäiseen noppamaiseen rakennusmassaan ei kajota. Oviaukon ja välipohjan muutokset ovat pieniä ja palautettavissa.

Hakemuksessa on esitetty vaihtoehtoisia ratkaisuja ja hakemuksen mukaisen ratkaisun voidaan katsoa olevan kokonaisuutena vähiten haitallinen ratkaisu arvokkaalle rakennukselle. Rakennuksessa on arvokkaita sisätiloja, joita halutaan varjella, vaikkeivat ne ole suojeltuja asemakaavassa. Henkilönostimen sijainti esitetyssä paikassa on perusteltu, sillä se säästää rakennuksen arvokkaita sisätiloja.

Kerrosalan lisäys voidaan hyväksyä, koska nyt esitetty 18 k-m²:n kevyt lasirakennelma ei ole pääkäyttötarkoituksen mukaista asuintilaa. Lasirakennelma on verrattavissa lasitettuun parvekkeeseen, mutta tulee kiinteän lasirakenteen takia laskea kerrosalaan. Tonttitehokkuus on lasirakennelman kerrosalalisäys mukaan lukien e= 0,29, joka on alle yleiskaavan osoittaman tehokkuuden e= 0,4–1,2.

Huopakatteen käyttö voidaan hyväksyä, sillä se on teknisesti toimiva ratkaisu tasakatolle. Aiemmin toteutetut laajennusosat ovat niin ikään huovalla katettuja tasakattoja. Uusi kattopinta ei vaikuta kaupunkikuvaan.

Poikkeamisen erityinen syy on esteettömyyden parantaminen sekä olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Tekstissä mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.