Poikkeaminen, Suutarila

HEL 2022-000977
Ärendet har nyare handläggningar
§ 55

Suutarila, Sateenkaarentie, poikkeamishakemus

Markanvändningschef

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 40. kaupunginosan (Suutarila) ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7660 seuraavasti:

  • Tontin tehokkuusluku saa nousta luvusta e=0,20 (282 k-m²) lukuun e=0,25 (352 k-m²), jolloin rakennusoikeuden ylitys on 70 k-m² (25 %).
  • Siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.
  • Poiketaan asemakaavassa osoitetusta 2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeudesta (6 m) siten, että rakennuksen enimmäiskorkeus saa olla 7,6 m.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

  • Asemakaavassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.
  • Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ja johtaa hulevedet maanvaraiselle pihan osalle. Läpäisemättömiä pintamateriaaleja tulee välttää.
  • Rakennuslupahakemuksen yhteydessä tulee esittää pihasuunnitelma.
  • Tontilla olevia elinvoimaisia puita tulee pyrkiä säilyttämään tai tarvittaessa uusimaan piha-alueilla.

Hakija hakee lupaa myös seuraavista asioista poikkeamishakemuksessa, jotka käsitellään rakennusluvan yhteydessä:

  • Poiketaan Helsingin kaupungin ohjeistuksesta terassin syvyydestä.

Maksu

1 297 euroa

Hakija

**********

Rakennuspaikka

40. kaupunginosan (Suutarila) **********

Hakemus

Hakija hakee lupaa 2-kerroksisen omakotitalon sekä kytketyn saunarakennuksen ja autotallin (173 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 7660 siten, että

  • Tontin tehokkuusluku nousee luvusta e=0,20 (282 k-m²) lukuun e=0,25 (352 k-m²), jolloin rakennusoikeuden ylitys on 70 k-m² (25 %).
  • Siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.
  • Poiketaan asemakaavassa osoitetusta 2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeudesta (6 m) siten, että rakennuksen enimmäiskorkeus on 7,6 m.
  • Poiketaan asemakaavassa osoitetusta ohjeellisen rakennusalan rajasta.
  • Poiketaan Helsingin kaupungin ohjeistuksesta terassin syvyydestä.

Hakija perustelee tehokkuusluvusta poikkeamista sillä, että uudella tehokkuusluvulla vastataan paremmin nykypäivän tarpeisiin. Uusi tehokkuusluku on enemmän linjassa Helsingin nykyisiin omakotitalotontteihin nähden kuin olemassa oleva tehokkuusluku.

Hakija perustelee rakennuksen enimmäiskorkeudesta poikkeamista sillä, että kaavan määrittämä rakennuksen maksimikorkeus ei enää vastaa nykypäivän tarpeita. Korkeammalla huonekorkeudella saadaan aikaan parempi asuinympäristö rakennuksen sisälle kuitenkaan olennaisesti heikentämättä ulkopuolista asuinympäristöä. Uusi korkeus mahdollistaa riittävän eristävyyden ja tuulettuvuuden rakenteisiin.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 7.2.1978 vahvistettu asemakaava nro 7660. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu omakotitalojen ja muiden enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi (AO). Tontin tehokkuuslukema on e=0,20, joka vastaa 282 m² kerrosalaa (tontin pinta-ala on 1 407 m²). Suurin sallittu kerrosluku on kaksi.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4.

Nykytilanteessa tontilla sijaitsee vuonna 1967 valmistunut asuinrakennus.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (22.03.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 3 kpl. Muistutuksissa otettiin muun muassa kantaa rakennuksen enimmäiskorkeuden ja rakennusalan rajan ylitykselle, tontin rajalla olevan kuusiaidan säilyttämiselle, esteettömyysasioihin, lumien säilömiseen ja maalämpökaivon vähimmäisetäisyyksien huomioonottamiseen.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista. Hakija ilmoittaa vastineessaan poikkeamisesta rakennuksen enimmäiskorkeuden osalta, että vanhan kaavan määrittämä rakennuksen maksimikorkeus ei enää vastaa nykypäivän tarpeita. Korkeammalla huonekorkeudella saadaan aikaan parempi asuinympäristö rakennuksen sisälle, kuitenkaan olennaisesti heikentämättä ulkopuolista asuinympäristöä. Uusi korkeus mahdollistaa riittävän eristävyyden ja tuulettuvuuden rakenteisiin, jotta rakennukset voidaan toteuttaa energiatehokkaiksi ja pitkäikäisiksi.

Rakennus ei hakijan mukaan estä auringonpaistetta tontin naapuritontin eteläpihalle. Matalalta paistava ilta-aurinko ei suuntaudu naapuriin hakijan tontilta, vaan asettuu länsi- ja luoteispuolelle muistutuksen antaneen naapurin tontista. Hakijan mukaan tontille on oikeus rakentaa ja luonnollisesti tuolloin lähellä sijaitsevan naapurin valoisuus voi jossain määrin kärsiä. Rakennuksen keskikorkeuden saisi hakijan mukaan laskennallisesti matalammaksi vaihtamalla harjan suunta toisin päin. Näin rakennus voisi olla kaavan salliman korkeuden puitteissa, mutta olla samalla todellisesti nyt ehdotettua korkeampi. Kaavan puolesta enemmänkin naapurin pihaa varjostava ratkaisu olisi sallittu, jolloin rakennuksen laskennallisesta keskikorkeudesta poikkeaminen hakijan mukaan ei huononna naapureiden pihan valoisuutta. Harjan sijoittaminen nyt esitetyn kaltaisesti tuo hakijan mukaan mielenkiintoa rakennuksen julkisivuun ja samalla loiva kattokulma soveltuu alueen yleiseen rakennuskantaan paremmin. Kaava-alueella on hakijan mukaan voimassa olevan kaavan korkeudesta poikkeavia rakennuksia merkittävä määrä, joista usea jopa ylittää nyt ehdotetun rakennuskorkeuden.

Hakija ilmoittaa vastineessaan poikkeamisesta rakennusalan rajan osalta, että alkuperäinen rakennusalue ei sijaitse keskeisesti tontilla vaan jättää tontin länsireunaan epäkeskeisesti tyhjää aluetta. Uudella sijoittelulla rakennus asettuu loogisesti tontille ja alueen rakeisuuteen. Uudella sijoittelulla voidaan myös vastata nykyaikaisiin määräyksiin autopaikoista ja autojen kääntyvyydestä omalla tontilla. Aikaisemmalla rakennusalueen rajalla näihin vaikutuksiin olisi hyvin vaikeaa vastata. Rakennukset ovat kauttaaltaan vähintään 4 metrin etäisyydellä tontin rajoista. Rakennusaluetta ei ole muutettu kohti pohjoista, eli kohti muistutuksen antaneen naapurin rajaa. Tällä perusteella rakennusalueen muutos ei hakijan mielestä vaikuta olennaisesti alueen viihtyvyyteen.

Hakija ilmoittaa vastineessaan kuusiaidan osalta, että kuusiaita ei sijaitse tonttien välissä vaan on hakijan puolella. Tämän vuoksi naapurilla ei ole oikeutta vaatia kuusiaitaa säilytettäväksi. Hakijan mielestä jokainen voi luoda näkösuojan omalle tontilleen tai tarvittaessa sopia yhteisestä raja-aidasta erikseen. Naapurille on hakijan toimesta aikaisemmin ehdotettu yhteistä raja-aitaa, johon naapuri on hakijan mukaan vastannut kieltävästi. Nykyinen kuusiaita on siisti ja kohtuullisen korkuinen.

Kasviaidan osalta hakija ilmoittaa vastineessaan, että tarkoituksena on säilyttää viheraita näkösuojana asuinrakennusten välillä. Asuinrakennukselle johtavan ajotien tulee kuitenkin olla toimiva ja turvallinen, joten olemassa olevaa, ajotielle jatkuvaa näkösuojaa tullaan tarpeen mukaan näiltä osin muokkaamaan. Viheraita sijaitsee noin metrin hakijan tontin puolella.

Esteettömyyden osalta hakija ilmoittaa vastineessaan, että esteettömyyden määritelmät täytetään rakennuslupahakemuksessa.

Lumien säilömisen osalta hakija ilmoittaa vastineessaan, että lumia ei tulla siirtämään naapuritonteille tai säilömään naapuritonteilla. Lumien sulamisvedet tullaan hoitamaan omalla tontilla. Asemapiirrokseen voidaan rakennuslupavaiheessa merkitä tila lumille.

Maalämpökaivon sijainnin osalta hakija ilmoittaa vastineessaan, että maalämpökaivon vähimmäisetäisyydet rajoista täyttyvät, sekä kaivon sijainti on tarkkaan harkittu porauksen, huollon, käytön ja turvallisuuden puolesta. Tuleva kaivo sijaitsee noin 25 metrin etäisyydellä naapurin olemassa olevasta lämpökaivosta ja näin ollen ei yleisten suunnitteluohjeiden mukaisesti häiritse naapurin maalämpökaivoa (suunnitteluetäisyys 15 m).

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska alustavissa suunnitelmissa esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen rakennuskantaan, tiivistävät alueen rakentamista ja lisäävät toteutuessaan alueen asuntotarjontaa. Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, rakentamisen tehostamisen mahdollistaminen on perusteltua. Suunnitelmissa esitetyt ratkaisut tiivistävät asuinalueen rakentamista ja edistävät voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita.

Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Alustavissa suunnitelmissa esitetty rakennuksen enimmäiskorkeuden korotus voidaan toteuttaa, koska rakentaminen soveltuu alueen monimuotoiseen rakennuskantaan sekä sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle eikä poikkeaminen enimmäiskorkeudesta katsota aiheuttavan haittaa kaupunkikuvaan. Pientalorakentamisen enimmäiskorkeutena nykyisin laadittavissa kaavoissa käytetään yleisesti yli 7 m korkeutta, sillä nykyisiä huonekorkeuksia ja vaadittuja eristepaksuuksia noudattamalla alle 7 m korkeuden noudattaminen on osoittautunut vaikeaksi. Kaavanmukaisen 6 m enimmäiskorkeuden ylittäminen on siis perusteltua.

Poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta tonttitehokkuudesta ja rakennuksen enimmäiskorkeudesta edellyttää, että asuinrakennukset tulee rakentaa kahteen tasoon ja enintään 70% kerrosalasta tulee rakentaa yhdessä tasossa. Hulevesien hallinnassa sovelletaan Helsingin kaupungin hulevesiohjelman prioriteettijärjestelyjä. Hulevesien hidastamiseksi tulee tontilla viivyttää hulevesiä ja johtaa hulevedet maanvaraiselle pihan osalle. Läpäisemättömiä pintamateriaaleja tulee välttää. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä hakijan tulee esittää pihasuunnitelma, jotta tiiviistä pihasta saadaan suunniteltua herkkään ympäristöön sopiva. Tontilla olevia elinvoimaisia puita tulee pyrkiä säilyttämään tai tarvittaessa uusimaan piha-alueilla.

Poikkeamishakemuksessa esitettiin poikkeamista rakennusalan rajasta. Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti tontille osoitetut rakennusalat ovat ohjeellisia. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu 4 metrin vähimmäisetäisyys rakennuksen etäisyyksille tontin rajoista. Suunnitelmassa esitetty rakennus rakennetaan vähimmillään 4 m päähän tontin rajoista, jolloin rakennus täyttää asemakaavassa osoitetut vähimmäisetäisyydet eikä sen katsota poikkeavan asemakaavasta.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Detta beslut publicerades 10.05.2022

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 55 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Sörnäistenkatu 1
 
00580 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Sörnäistenkatu 1
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 55 § (Maksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Stäng

Mer information fås av

Juuso Ala-Outinen, suunnittelija, puhelin: 09 310 20769

juuso.alaoutinen@hel.fi

Beslutsfattare

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja

Bilagor

I beslutsdokumenten nämns bilagor som inte publiceras på nätet. Bort lämnas bilagor som innehåller sekretessbelagda uppgifter, bilagor som innehåller uppgifter som kan äventyra integritetsskyddet eller sådana som man inte av tekniska orsaker kunnat överföra till elektroniskt format. (Offentlighetslagen 621/1999, Lagen om tjänster inom elektronisk kommunikation 917/2014, Dataskyddslagen 1050/2018, Lagen om behandling av personuppgifter inom social- och hälsovården 703/2023, Lagen om offentlig upphandling och koncession 1397/2016). Upplysningar om stadsstyrelsens beslutshandlingar fås också från Helsingfors stads registratorskontor.