Poikkeaminen, Suutarila

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 40. kaupunginosan (Suutarila) ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7660 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Hakija hakee lupaa myös seuraavista asioista poikkeamishakemuksessa, jotka käsitellään rakennusluvan yhteydessä:

Maksu

1 297 euroa

Hakija

**********

Rakennuspaikka

40. kaupunginosan (Suutarila) **********

Hakemus

Hakija hakee lupaa 2-kerroksisen omakotitalon sekä kytketyn saunarakennuksen ja autotallin (173 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 7660 siten, että

Hakija perustelee tehokkuusluvusta poikkeamista sillä, että uudella tehokkuusluvulla vastataan paremmin nykypäivän tarpeisiin. Uusi tehokkuusluku on enemmän linjassa Helsingin nykyisiin omakotitalotontteihin nähden kuin olemassa oleva tehokkuusluku.

Hakija perustelee rakennuksen enimmäiskorkeudesta poikkeamista sillä, että kaavan määrittämä rakennuksen maksimikorkeus ei enää vastaa nykypäivän tarpeita. Korkeammalla huonekorkeudella saadaan aikaan parempi asuinympäristö rakennuksen sisälle kuitenkaan olennaisesti heikentämättä ulkopuolista asuinympäristöä. Uusi korkeus mahdollistaa riittävän eristävyyden ja tuulettuvuuden rakenteisiin.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 7.2.1978 vahvistettu asemakaava nro 7660. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu omakotitalojen ja muiden enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi (AO). Tontin tehokkuuslukema on e=0,20, joka vastaa 282 m² kerrosalaa (tontin pinta-ala on 1 407 m²). Suurin sallittu kerrosluku on kaksi.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4.

Nykytilanteessa tontilla sijaitsee vuonna 1967 valmistunut asuinrakennus.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (22.03.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 3 kpl. Muistutuksissa otettiin muun muassa kantaa rakennuksen enimmäiskorkeuden ja rakennusalan rajan ylitykselle, tontin rajalla olevan kuusiaidan säilyttämiselle, esteettömyysasioihin, lumien säilömiseen ja maalämpökaivon vähimmäisetäisyyksien huomioonottamiseen.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista. Hakija ilmoittaa vastineessaan poikkeamisesta rakennuksen enimmäiskorkeuden osalta, että vanhan kaavan määrittämä rakennuksen maksimikorkeus ei enää vastaa nykypäivän tarpeita. Korkeammalla huonekorkeudella saadaan aikaan parempi asuinympäristö rakennuksen sisälle, kuitenkaan olennaisesti heikentämättä ulkopuolista asuinympäristöä. Uusi korkeus mahdollistaa riittävän eristävyyden ja tuulettuvuuden rakenteisiin, jotta rakennukset voidaan toteuttaa energiatehokkaiksi ja pitkäikäisiksi.

Rakennus ei hakijan mukaan estä auringonpaistetta tontin naapuritontin eteläpihalle. Matalalta paistava ilta-aurinko ei suuntaudu naapuriin hakijan tontilta, vaan asettuu länsi- ja luoteispuolelle muistutuksen antaneen naapurin tontista. Hakijan mukaan tontille on oikeus rakentaa ja luonnollisesti tuolloin lähellä sijaitsevan naapurin valoisuus voi jossain määrin kärsiä. Rakennuksen keskikorkeuden saisi hakijan mukaan laskennallisesti matalammaksi vaihtamalla harjan suunta toisin päin. Näin rakennus voisi olla kaavan salliman korkeuden puitteissa, mutta olla samalla todellisesti nyt ehdotettua korkeampi. Kaavan puolesta enemmänkin naapurin pihaa varjostava ratkaisu olisi sallittu, jolloin rakennuksen laskennallisesta keskikorkeudesta poikkeaminen hakijan mukaan ei huononna naapureiden pihan valoisuutta. Harjan sijoittaminen nyt esitetyn kaltaisesti tuo hakijan mukaan mielenkiintoa rakennuksen julkisivuun ja samalla loiva kattokulma soveltuu alueen yleiseen rakennuskantaan paremmin. Kaava-alueella on hakijan mukaan voimassa olevan kaavan korkeudesta poikkeavia rakennuksia merkittävä määrä, joista usea jopa ylittää nyt ehdotetun rakennuskorkeuden.

Hakija ilmoittaa vastineessaan poikkeamisesta rakennusalan rajan osalta, että alkuperäinen rakennusalue ei sijaitse keskeisesti tontilla vaan jättää tontin länsireunaan epäkeskeisesti tyhjää aluetta. Uudella sijoittelulla rakennus asettuu loogisesti tontille ja alueen rakeisuuteen. Uudella sijoittelulla voidaan myös vastata nykyaikaisiin määräyksiin autopaikoista ja autojen kääntyvyydestä omalla tontilla. Aikaisemmalla rakennusalueen rajalla näihin vaikutuksiin olisi hyvin vaikeaa vastata. Rakennukset ovat kauttaaltaan vähintään 4 metrin etäisyydellä tontin rajoista. Rakennusaluetta ei ole muutettu kohti pohjoista, eli kohti muistutuksen antaneen naapurin rajaa. Tällä perusteella rakennusalueen muutos ei hakijan mielestä vaikuta olennaisesti alueen viihtyvyyteen.

Hakija ilmoittaa vastineessaan kuusiaidan osalta, että kuusiaita ei sijaitse tonttien välissä vaan on hakijan puolella. Tämän vuoksi naapurilla ei ole oikeutta vaatia kuusiaitaa säilytettäväksi. Hakijan mielestä jokainen voi luoda näkösuojan omalle tontilleen tai tarvittaessa sopia yhteisestä raja-aidasta erikseen. Naapurille on hakijan toimesta aikaisemmin ehdotettu yhteistä raja-aitaa, johon naapuri on hakijan mukaan vastannut kieltävästi. Nykyinen kuusiaita on siisti ja kohtuullisen korkuinen.

Kasviaidan osalta hakija ilmoittaa vastineessaan, että tarkoituksena on säilyttää viheraita näkösuojana asuinrakennusten välillä. Asuinrakennukselle johtavan ajotien tulee kuitenkin olla toimiva ja turvallinen, joten olemassa olevaa, ajotielle jatkuvaa näkösuojaa tullaan tarpeen mukaan näiltä osin muokkaamaan. Viheraita sijaitsee noin metrin hakijan tontin puolella.

Esteettömyyden osalta hakija ilmoittaa vastineessaan, että esteettömyyden määritelmät täytetään rakennuslupahakemuksessa.

Lumien säilömisen osalta hakija ilmoittaa vastineessaan, että lumia ei tulla siirtämään naapuritonteille tai säilömään naapuritonteilla. Lumien sulamisvedet tullaan hoitamaan omalla tontilla. Asemapiirrokseen voidaan rakennuslupavaiheessa merkitä tila lumille.

Maalämpökaivon sijainnin osalta hakija ilmoittaa vastineessaan, että maalämpökaivon vähimmäisetäisyydet rajoista täyttyvät, sekä kaivon sijainti on tarkkaan harkittu porauksen, huollon, käytön ja turvallisuuden puolesta. Tuleva kaivo sijaitsee noin 25 metrin etäisyydellä naapurin olemassa olevasta lämpökaivosta ja näin ollen ei yleisten suunnitteluohjeiden mukaisesti häiritse naapurin maalämpökaivoa (suunnitteluetäisyys 15 m).

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska alustavissa suunnitelmissa esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen rakennuskantaan, tiivistävät alueen rakentamista ja lisäävät toteutuessaan alueen asuntotarjontaa. Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, rakentamisen tehostamisen mahdollistaminen on perusteltua. Suunnitelmissa esitetyt ratkaisut tiivistävät asuinalueen rakentamista ja edistävät voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita.

Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Alustavissa suunnitelmissa esitetty rakennuksen enimmäiskorkeuden korotus voidaan toteuttaa, koska rakentaminen soveltuu alueen monimuotoiseen rakennuskantaan sekä sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle eikä poikkeaminen enimmäiskorkeudesta katsota aiheuttavan haittaa kaupunkikuvaan. Pientalorakentamisen enimmäiskorkeutena nykyisin laadittavissa kaavoissa käytetään yleisesti yli 7 m korkeutta, sillä nykyisiä huonekorkeuksia ja vaadittuja eristepaksuuksia noudattamalla alle 7 m korkeuden noudattaminen on osoittautunut vaikeaksi. Kaavanmukaisen 6 m enimmäiskorkeuden ylittäminen on siis perusteltua.

Poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta tonttitehokkuudesta ja rakennuksen enimmäiskorkeudesta edellyttää, että asuinrakennukset tulee rakentaa kahteen tasoon ja enintään 70% kerrosalasta tulee rakentaa yhdessä tasossa. Hulevesien hallinnassa sovelletaan Helsingin kaupungin hulevesiohjelman prioriteettijärjestelyjä. Hulevesien hidastamiseksi tulee tontilla viivyttää hulevesiä ja johtaa hulevedet maanvaraiselle pihan osalle. Läpäisemättömiä pintamateriaaleja tulee välttää. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä hakijan tulee esittää pihasuunnitelma, jotta tiiviistä pihasta saadaan suunniteltua herkkään ympäristöön sopiva. Tontilla olevia elinvoimaisia puita tulee pyrkiä säilyttämään tai tarvittaessa uusimaan piha-alueilla.

Poikkeamishakemuksessa esitettiin poikkeamista rakennusalan rajasta. Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti tontille osoitetut rakennusalat ovat ohjeellisia. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu 4 metrin vähimmäisetäisyys rakennuksen etäisyyksille tontin rajoista. Suunnitelmassa esitetty rakennus rakennetaan vähimmillään 4 m päähän tontin rajoista, jolloin rakennus täyttää asemakaavassa osoitetut vähimmäisetäisyydet eikä sen katsota poikkeavan asemakaavasta.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.