Toivomusponsi, omien ilotulitteiden kieltoalueen laajentaminen Helsingissä uudenvuoden yönä

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponnesta koskien yksityisten ilotulitteiden kieltämistä Helsingin kantakaupungin alueella:

”Toivomusponnessa edellytetään selvitettävän mahdollisuutta laajentaa omien ilotulitteiden kieltoaluetta Helsingissä uudenvuoden yönä.

Pelastusviranomainen valvoo ilotulitteiden käyttöä sekä niiden myyntiä ja varastointia kaupan yhteydessä pelastus- ja kemikaalilainsäädännön perusteella. Ilotulitteiden käyttöä ja niiden valvontaa koskevat säännökset esitetään laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (kemikaaliturvallisuuslaki 390/2005) sekä valtioneuvoston asetuksessa räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015).

Ilotulitteiden yksityisestä käytöstä tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle lukuun ottamatta uuttavuotta, jolloin ilotulitteita voidaan käyttää 31.12. kello 18 ja 1.1. kello 2 välisenä aikana ilman tehtävää ilmoitusta. Pelastusviranomainen voi antaa alueellaan paikallisista olosuhteista johtuen ilotulitteiden käyttöä koskevia yleisiä määräyksiä ja esimerkiksi kieltää ilotulitteiden käytön sellaisissa paikoissa, joissa käytön voidaan katsoa aiheuttavan erityistä vaaraa. Helsingissä pelastusviranomainen on kieltänyt ilotulitteiden käytön tietyillä alueilla uutenavuotena:

Kieltoalueet ovat voimassa toistaiseksi, ja ne eivät koske ilotulitusnäytöksiä.

Kieltoalueiden määrittäminen perustuu pelastusviranomaisen riskiarvioon, jossa huomioidaan muun muassa tapahtuneet onnettomuudet ja vaaraa aiheuttaneet tilanteet, alueiden erityispiirteet, olemassa olevien rakennusten läheisyydet sekä saadut palautteet. Pelastusviranomainen päivittää riskiarviota säännöllisesti ja tekee kieltoalueisiin muutoksia tarvittaessa. Kieltoalueiden arvioinnissa tehdään yhteistyötä Helsingin poliisilaitoksen kanssa ja heidän näkemyksensä alueista otetaan rajoituksissa huomioon, sillä ilotulitteiden käyttöä valvoo poliisi. Edellisen kerran kieltoalueisiin on tehty muutoksia vuonna 2020. Tämän jälkeen kieltoalueisiin ei ole riskiarvion mukaan ollut tarvetta tehdä muutoksia.

Kun tarkastellaan vuosien 2020–2023 uusina vuosina pelastustoimelle tulleiden tehtävien sijainteja (Kuva 1), havaitaan, että onnettomuudet eivät keskity tietyille alueille, puistoille tai toreille, vaan onnettomuuksia on tapahtunut eri puolilla kaupungissa. Suurin osa näistä sattuneista onnettomuuksista on ollut roskis- ja jätesäiliöiden tulipaloja, jotka ovat arvion mukaan aiheutuneet ilkivaltaisesti tai ilotulitusjätteiden huolimattomasta käsittelystä.

Pelastuslaitos keräsi sosiaalisen median sivuillaan palautetta kuntalaisilta vuodenvaihteen 2021–2022 ilotulituksista, kieltoalueista ja havaituista vaaratilanteista. Vastauksia saatiin yli 300 kappaletta. Vastauksissa ei myöskään korostunut ongelmakohteina yksittäiset alueet, mutta erilaisia vaaratilanteita niin ihmisille ja eläimille kuin omaisuudelle oli havaittu eri puolilla kaupunkia. Vastauksista ja muita kanavia myöten tulleista palautteista ilmenee, että vaaratilanteet aiheutuvat useasti siten, että ilotulitteiden käyttäjät eivät noudata ilotulitteiden valmistajien ohjeita riittävistä turvallisuusjärjestelyistä tai ilotulitteita ammutaan tahallisesti esimerkiksi ihmisiä kohti. Myös alaikäisten on nähty käsittelevän ilotulitteita, vaikka räjähteitä ei saa luovuttaa alaikäisille, eivätkä he saa niitä pitää hallussaan.

Pelastuslaitoksen arvion mukaan Helsingin kaupungissa on alueita, joissa on mahdollista käyttää ilotulitteita turvallisesti huomioiden niiden käyttöä koskevat säännökset ja käyttöön liittyvät turvallisuusvaatimukset. Ilotulitteiden käyttäjien tulee huolehtia, että ilotulitteita käytetään turvallisesti ja valmistajan antamia ohjeita noudattaen. On selvää, että ilotulitteita ei tule käyttää silloin, kun esimerkiksi tuotteen valmistajan ilmoittama suojaetäisyys (turvaetäisyys) ei täyty. Kuluttajailotulitteissa suojaetäisyys on yleensä 8–25 metriä ihmisiin ja rakennuksiin sekä muihin kohteisiin. Tällaiset suojaetäisyydet eivät täyty tiheästi rakennetuilla alueilla tai paikoissa, joihin ihmisiä kokoontuu runsaasti. Ilotulitteiden käyttö vaatii käyttäjältään aina arvion edellytysten täyttymisestä, ja jos edellytykset eivät täyty, ei ilotulitetta saa käyttää, vaikka käyttöä ei erikseen olisi kyseisellä alueella kielletty.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että ilotulitteiden kieltoalueet käydään kriittisesti läpi jokaisen uuden vuoden jälkeen. Tämän lisäksi kieltoalueista vastaanotettuja palautteita sekä uuden vuoden ilotulitteista aiheutuneita onnettomuuksia seurataan aktiivisesti. Näiden pohjalta ei ole ilmennyt tarvetta tehdä muutoksia nykyisiin kieltoalueisiin. Seurantaa tehdään myös jatkossa ja muutoksia toteutetaan, jos niille ilmenee tarvetta.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Lausunnolla ei katsota olevan suoria terveydellisiä tai hyvinvoinnillisia vaikutuksia, koska siitä ei lähtökohtaisesti aiheudu toimenpiteitä tai muutoksia nykytilanteeseen."

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto totesi, että ilotulitteista aiheutuu monenlaista ympäristön pilaantumista: melua, roskaantumista ja ilmanlaadun heikkenemistä.

Ympäristöhaittoja voidaan torjua säätämällä asiasta Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Ympäristönsuojelulain 202 §:n mukaan määräykset voivat koskea esimerkiksi toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia, tai esimerkiksi erityisen häiritsevän tilapäisen melun torjuntaa. Määräysten täytyy olla tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia ja liittyä ympäristönsuojelulain täytäntöönpanoon.

Nykyisissä ympäristönsuojelumääräyksissä on rajoitettu ammattimaisissa ilotulitusnäytöksissä käytössä olevien kaikkein meluisimpien ilotulitteiden käyttöä yöaikaan. Määräysten 21 §:n mukaan ilotulitusnäytöksestä, jossa ammutaan halkaisijaltaan yli 100 millimetriä tai meluisuudeltaan niitä vastaavia ilotulitteita kello 22.00 jälkeen, pitää tehdä ympäristönsuojeluviranomaiselle ilmoitus (meluilmoitus, ympäristönsuojelulaki 118 §). Määräyksen mukaan kello 24.00 jälkeen järjestettävää ilotulitusta koskeva ilmoitus voidaan hyväksyä vain erittäin perustellusta syystä. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä uudenvuodenyönä järjestettävästä ilotulitusnäytöksestä.

Nykyinen ympäristönsuojelumääräys on mahdollistanut meluilmoituspäätöksessä rajoittaa yksittäisestä tapahtumasta aiheutuvaa meluhaittaa. Suurten ilotulitusnäytösten aiheuttamasta meluhaitasta tulee ympäristönsuojeluviranomaiselle enää vain yksittäisiä asukaspalautteita.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto katsoi, että iloitulitteiden käytön laajempi rajoittaminen olisi monestakin syystä kannatettavaa, mutta se tulisi tehdä valtakunnallisesti ilotulitteiden myynnin ja yksityisen käytön rajoittein. Sitä vastoin jaosto ei pidä tarkoituksenmukaisena, että ympäristönsuojelumääräyksissä asetettaisiin ilotulitteiden yksityisen käytön kieltävää tai rajoittavaa määräystä, koska ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole mitään tosiasiallisia keinoja rajoittaa ilotulitteiden myyntiä tai valvoa niiden yksityistä käyttöä. Määräyksen antamiselle ei myöskään ole löydettävissä paikallisista olosuhteista johtuvia ja ympäristönsuojelulain täytäntöönpanoon liittyviä erityisiä perusteita, jotka puoltaisivat määräyksen antamista.