Poikkeaminen, Malmi

HEL 2022-013245
Ärendet har nyare handläggningar
§ 33

Malmi, Paavolantie, poikkeamishakemus

Markanvändningschef

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 38. kaupunginosan (Malmi) korttelin ********** tonttia ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 5111 seuraavasti:

  • Tonttitehokkuus nostetaan luvusta e=0,25 (231 k-m²) lukuun e=0,3 (278 k-m²), rakennusoikeuden ylitys on 47 k-m² (20 %).
  • Siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.
  • Asemakaavassa määrätty rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajaan on 6 m. Määräyksestä poiketaan siten, että rakennuksen etäisyys tontin rajaan saa olla 4,84 m.
  • Asemakaavassa määrätty rakennuksen enimmäiskorkeus on 7 m. Määräyksestä poiketaan siten, että rakennuksen korkeus saa olla 7,5 m.

Maksu

2 910 euroa

Hakija

**********

Rakennuspaikka

38. kaupunginosan (Malmi) korttelin ********** tontti **********

Hakemus

Hakija hakee lupaa paritalon (288,7 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 5111.

Hakija hakee poikkeamista tehokkuuden nostoon luvusta e=0,25 lukuun e=0,30. Hakija perustelee poikkeamista tontin tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella käytöllä sekä maankäytön tehostamisen edistämisellä.

Hakija hakee poikkeamista rakennusoikeudesta yli 250 mm seinäpaksuudesta johtuen. Kerrosala täydellä seinänpaksuudella laskettuna ylittää rakennusoikeuden 11,5 k-m² (ylitys 5 % kaavan sallimasta rakennusoikeudesta). Hakija perustelee poikkeamista sillä, että ylitys tapahtuu seinänpaksuudesta johtuen. Nykyiset lämmöneristävyysvaatimukset vaativat paksumpaa seinärakennetta toteutuakseen.

Hakija hakee poikkeamista rakennuksen etäisyydestä tontin etelärajaan, joka on vähemmän kuin kaavamääräyksen 6 m, etäisyys on 4,84 m terassiin/katoksen nurkkaan. Hakija perustelee poikkeamista siten, että lämpimän rakennusmassan etäisyys on 6,8 m tontin rajasta. Ylitys on vain katettujen terassien osalla, ja tontti 10 on rakennettu katetun kuistin osalta myös lähemmäs kuin 6 metriä rajasta.

Hakija hakee poikkeamista kaavan mukaisesta rakennuksen korkeudesta (7 m). Suunnitellun rakennuksen korkeus on enintään 7,5 m. Hakija perustelee poikkeamista siten, että yläpohjan eristepaksuudet tuuletusrakoineen ovat kaavan laatimisen ajankohtaa paksummat. Välipohjan rakenteellinen mitoitus vaatii kaavan laatimisen ajankohtaa paksummat rakenteet. Sokkelikorkeus halutaan olevan yli 300 mm, koska kyseessä puuverhottu rakennus. Hakijan mukaan edellä mainitut seikat mahdollistavat rakenteellisesti turvallisemman ja paremman rakennuksen rakentamisen.

Suunnitelmassa puretaan olemassa oleva asuinrakennus ja rakennelmat.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 16.5.1964 vahvistettu asemakaava nro 5111. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuntorakennusten korttelialuetta (AO2), jolla oleville tonteille saa rakentaa yhden enintään 2-kerroksisen asuntorakennuksen. Tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Tontin tonttitehokkuusluku eli tontin kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e=0,25. Asuntorakennuksen vähimmäisetäisyys naapuritontin tai puistonpuoleisesta rajasta on 6 m. 2-kerroksisten rakennusten enimmäiskorkeus on 7 m.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Alueen korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4.

Nykytilanteessa rinnetontilla sijaitsee yksikerroksinen 1970-luvulla valmistunut asuinrakennus, joka on tarkoitus purkaa.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (17.1.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia saatiin 3 kpl. Muistutuksissa käsiteltiin seuraavia aiheita:

Uudisrakennuksen soveltuvuus alueelle

  • suunniteltu rakennus poikkeaa arkkitehtuuriltaan merkittävästi alueen yleisestä rakennuskannasta, sopii huonosti suunnitellulle rakennuspaikalle
  • rakennus toteutuessaan vaikuttaisi koko alueen yleisilmeeseen ja asumisviihtyvyyteen merkittävästi
  • poikkeamiset aiheuttavat alueen ympäristön ja naapuritonttien asuttavuuden ja ilmeen muuttumisen.

Tonttitehokkuuden nosto

  • suunniteltu rakennus ei sovellu ko. rakennuspaikalle, eikä tehokkuutta ole täten perusteltua nostaa
  • liian tiuhaan rakennettu alue ja piha-alueet, ratkaisu on epäonnistunut ja asumisviihtyvyyttä huonontava.

Uudisrakennuksen korkeus

  • suunniteltu rakennus poikkeaa huomattavasti korkeudeltaan olemassa olevasta rakennuskannasta
  • enimmäiskorkeuden ylitykselle ei ole esitetty järjellisiä perusteluja
  • hakemuksen liitteistä ei selviä, mikä uudisrakennuksen todellinen korkeus on naapuritonttien rakennuksiin nähden

Poikkeaminen vähimmäisetäisyydestä tontin rajoista

  • rakentamisen salliminen 4,85 m etäisyydelle tukkii näkyväisyyden muistuttajan kiinteistön ikkunoista
  • näköyhteys muistuttajan tontilta suunnitellun rakennuksen ensimmäisen kerroksen ikkunoihin erittäin kiusallinen
  • tontin rajojen etäisyyksistä poikkeaminen aiheuttaa ”ahtautumista”, etäisyyksien pienentäminen ei ole hyväksyttävää

Muistutuksissa nostettiin esiin huoli siitä, että poikkeamisen seurauksena kaavan määräyksiä haluttaisiin heikentää ja ylittää ja kysyttiin, onko tämä kaupungin mielestä hyväksyttävää. Lisäksi eräässä muistutuksessa kysyttiin, aiheuttaako poikkeaminen naapurikiinteistöjen arvojen heikentymisen ja koko alueen ilmeen ja asumismukavuuden muuttumisen ja heikkenemisen.

Lisäksi kuulemisen yhteydessä muistutettiin ikkunoiden ja parvekkeiden sijoittumisesta sekä suunnitellun rakennuksen julkisivujen värityksestä. Asemakaavasta ei poiketa näiltä osin. Päätöstekstissä käsitellään haettuihin poikkeamisiin liittyvät muistutukset.

Hakijan vastine

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että muistutuksissa esitetään monia varsinaiseen rakennuslupakäsittelyyn paremmin kuuluvia parannusehdotuksia mm. rakennusten ulkonäköön ja yksityiskohtiin. Näitä tutkitaan lupakäsittelyn yhteydessä tarkemmin. Tässä vastineessa vastataan haettuihin poikkeamiin liittyviin asioihin.

Tonttitehokkuus

Malmin keskustan suunnitteluperiaatteet -julkaisussa (01.06.2021, julkaisu ohjaa ja tarkentaa yleiskaavan tulkintaa 600 m etäisyydellä asemasta), jossa osa-alue, jolla Paavolantiekin sijaitsee, on nimetty ydinkeskustan jatkovyöhykkeeksi ja todetaan alueella olevan mahdollista kehittää tontteja tehokkaammiksi. Julkaisun liitekartassa Paavolantien varren tontit sijoittuvat Keskustan täydennysrakentaminen -merkinnällä varustetulle alueelle. Lisärakennusoikeus mahdollistaa järkevän täydennysrakentamisen. Esitetty tonttitehokkuuden nosto on lisäksi varsin maltillinen.

Malmi on Helsingin Asumisen ja maankäytön ohjelmassa (AM-ohjelma) kaupunkiuudistusalue, jolla tavoitteena on rakentaa kolmannes lisää asuntoja vuoteen 2030 mennessä. Ohjelmaan kuuluu lisäksi, että Helsingin hiilijalanjäljen kattoarvot ovat kansallista lakia kunnianhimoisemmat. Puurakentamisen osuutta kaikesta rakentamisesta halutaan kasvattaa vuosittain. Esitetty lisärakennusoikeus on tarpeen, jotta saadaan toteutettua kysyntään vastaavia perheasuntoja nykyisen asemakaavan tontilla mahdollistama määrä. Lisäneliöt tekevät siis mahdolliseksi asuntojen määrän lisäämisen nykyisestä. Esitetty rakentaminen olisi puurakentamista, joka myös on suoraan AM-ohjelman tavoitteiden mukaista.

Paksumpi ulkoseinä edesauttaa osaltaan mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen saavuttamista myös ja etenkin rakennuksen käyttöaikana, jolloin suurimmat päästöt syntyvät.

Rakennuksen etäisyys tontin etelärajasta

Viitesuunnitelmassa esitetty rakennus itsessään on asemakaavassa edellytetyn 6 metrin päästä kaikista rajoista. Eteläsivulla viitesuunnitelmassa esitetty terassi ja parveke jäävät yli 4,8 metrin etäisyydelle rajasta 11–28. Helsingin kaupungin rakennusjärjestys (7 §) sallii ylittää asemakaavassa määrätyn tontin sisäisen rakennusalan rajan enintään 1,2 metriä mm. parvekkeella ja kuistilla, kun ylityksestä ei aiheudu naapurille huomattavaa haittaa. Viitesuunnitelman ratkaisu on tällöin rakennusjärjestyksen mukainen ja etäisyys naapurin tontista on vielä kohtuullisen suuri (> 4,8 m), jolloin huomattava haitta ei liene objektiivisesti tarkastellen mahdollinen. Esim. 45 asteen valokulmalla naapurirakennukset (tai tulevakaan asemakaavan mukainen rakentaminen) eivät jää varjoon missään kohdassa.

Rakennushankkeeseen ryhtyvä on valmis rakennuslupavaiheessa ottamaan huomioon naapurin näkemyksiä eteläsivulla. Mm. parvekkeiden tarpeellisuutta, suuntausta ja kokoa (ns. ranskalainenkin parveke voi olla riittävä) voidaan tarkastella ja kehittää.

Rakennuksen korkeus

Voimassa oleva asemakaava on vahvistunut 16.05.1964. Asemakaavassa rakennuksen enimmäiskorkeus on määrätty kerrosluvusta riippuen yhtenä lukuna (kaksikerroksinen enintään 7,0 m). Esitystapa on muistutustenkin perusteella jo sinänsä ongelmallinen, koska se ei ota huomioon maaston korkeusasemia millään tavalla ja aiheuttaa lisäksi väittelyä siitä, miten käsitykset tai todellinen tilantarve rakennuksissa korkeussuunnassa ovat ajan myötä muuttuneet.

Selvää lienee, että huonetilojen korkeudet ja sen vuoksi kerroskorkeus sinänsä ovat kaavan laatimisen ajoista olleet kasvusuunnassa jopa rakentamismääräysten myötä. Rakenteiden paksuudet energiatehokkuus- ja vähähiilisyysvaatimusten perusteella ovat merkittävästi suuremmat nykyään. Täysin mullistunut käsitys rakenteiden tuulettumisen varmistamiseksi rakennusterveyden ylläpitämiseksi kasvattaa rakennuksen korkeutta osaltaan merkittävästi.

Rakennushankkeeseen ryhtyvä on valmis jatkosuunnittelussa tarkastelemaan (em. parvekkeiden muokkaamisen yhteydessä ja sen mahdollistamana) rakennuksen harjan saamista alaspäin viitesuunnitelmassa esitetystä. Ratkaisu, jossa harja olisi (viitesuunnitelmassa esitetyn lämpimän rakennusmassan keskellä) 1. kerroksen lattiatasosta mitattuna noin +7,05 näyttää vielä rakennusteknisesti toteuttamiskelpoiselta. Tällöin pitkillä sivuilla rakennuksen korkeus pysyisi alle 7 metrin maanpinnasta mitattuna ja kosteusturvallinen sokkelikorkeus olisi kuitenkin mahdollinen. Rakennuksen keskikorkeus ilman päätykolmiota olisi n. +6,78 (< 7,0 m) ja koko rakennuksen keskikorkeus vastaavasti n. +7,12 (keskikorkeudet laskettu 0,4 m sokkelilla viitesuunnitelman perusteella; nykyiset maanpinnat voivat hieman aiheuttaa näihin vaihtelua tarkemmassa tarkastelussa).

Korkeuden suhteen aikaa myöten kasvaneet vaatimukset huomioon ottaen hakemuksessa alun perin esitetty rakennuksen korkeudesta poikkeaminen (enintään 7,5 m) on vähäinen ja kohtuullinen. Esitetty poikkeama ei huononna naapurien tilannetta, koska rakennuksen harja on lähes tontin keskellä ja keskikorkeus lähinnä rajoja (ilman päätykolmiota laskettuna) alle asemakaavan vaatimuksen ja tulevat rakennuksien etäisyydet naapureihin yli minimivaatimusten.

Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa rakennustehokkuuden noston osalta, koska alustavissa suunnitelmissa esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen rakennuskantaan, tiivistävät alueen rakentamista ja lisäävät toteutuessaan alueen asuntotarjontaa.

Esitetyn kaksikerroksisen puuverhoillun rakennuksen voidaan katsoa soveltuvan alueelle hyvin. Rakennuksen toteutuksesta ei aiheudu vaikutuksia alueen asumisviihtyvyyteen tai yleisilmeeseen. Alueen rakennuskanta on monimuotoista ja muodostuu 1900-luvulla rakennetuista, pääosin puu- ja tiiliverhoilluista pientaloista. Asemakaavasta tai sen selostuksesta ei ilmene, että asemakaavan tarkoituksena olisi ollut muodostaa ilmeeltään yhtenäinen asuinalue. Uudisrakentamisella ja alueiden uudistumisella on yleisesti positiivinen vaikutus palveluiden kehittymiseen ja alueen hintatasoon.

Malmi on yksi Helsingin kaupunkiuudistusalueista, jolla tavoitteena on luoda uutta elinvoimaa vanhoille asuinalueille panostamalla kunnostamiseen ja uuden rakentamiseen. Malmin keskusta tulee kehittymään voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä niin asumisen, palveluiden kuin liikenteen näkökulmista.

Rakennustehokkuuden nosto edistää yleiskaavan tavoitteita eikä sen voida katsoa aiheuttavan haittaa alueen kaavoitukselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle.

Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Poikkeaminen rakennusalan rajasta voidaan sallia, sillä ylitys on rakennusjärjestyksen sallimissa rajoissa. Helsingin rakennusjärjestyksen mukaisesti (7 §) katettu terassi saa ylittää tontin sisäisen rakennusrajan 1,2 metrillä. Lämpimän rakennusmassan etäisyys tontin rajasta on 6,8 m.

Poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta rakennuksen enimmäiskorkeudesta voidaan sallia. Huonekorkeudelle ja kattorakenteiden eristeille nykyisten rakentamismääräysten mukaan asetettavat vaatimukset huomioiden alustavien suunnitelmien mukainen poikkeaminen (0,5 m) on perusteltu. Enimmäiskorkeuden ylitys ei ole merkittävä alueen kaupunkikuvan kannalta.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen, asuinympäristön parantaminen ja asuntorakentamisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Detta beslut publicerades 27.03.2023

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 33 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Sörnäistenkatu 1
 
00580 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Sörnäistenkatu 1
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 33 § (Maksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Stäng

Mer information fås av

Katariina Hirvonen, suunnittelija, puhelin: 09 310 21300

katariina.hirvonen@hel.fi

Kaisa Jama, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22980

kaisa.jama@hel.fi

Beslutsfattare

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja

Bilagor

1. Alustavat suunnitelmat ja asemapiirros
2. Ympäristökartta

I beslutsdokumenten nämns bilagor som inte publiceras på nätet. Bort lämnas bilagor som innehåller sekretessbelagda uppgifter, bilagor som innehåller uppgifter som kan äventyra integritetsskyddet eller sådana som man inte av tekniska orsaker kunnat överföra till elektroniskt format. (Offentlighetslagen 621/1999, Lagen om tjänster inom elektronisk kommunikation 917/2014, Dataskyddslagen 1050/2018, Lagen om behandling av personuppgifter inom social- och hälsovården 703/2023, Lagen om offentlig upphandling och koncession 1397/2016). Upplysningar om stadsstyrelsens beslutshandlingar fås också från Helsingfors stads registratorskontor.