Materiaalikiertojen edistäminen, rakennusosien uudelleen käytön kehittäminen, osallistuminen tukimus- ja kehittämishanke klusteriohjelmaan

Elinkeinojohtaja päätti hyväksyä Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman osallistumisen UURAKET - Uudelleenkäytettävien rakennusosien käytön edistäminen talonrakentamisessa -hankkeen rahoittamiseen 80 000 eurolla. Hanketta koordinoi Rakennustietosäätiö.

UURAKET –hankkeen kokonaiskustannukset ovat 509 000 euroa. Rahoitukseen osallistuvat valtio, yritykset ja muut kiinteistö- ja rakennusalan toimijat.

Hanke toteutetaan arviolta ajalla 15.1.2023 - 31.5.2025.

Kyseessä on julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki, 1397/2016) 9 §:n 1 momentin 13 kohdassa tarkoitettu tutkimus- ja kehittämispalveluja koskeva hankinta, johon ei sovelleta hankintalakia.

Elinkeinojohtaja päätti oikeuttaa Yrityspalvelut yksikön päällikön allekirjoittamaan hankintasopimuksen.

Hankinta katetaan kokonaisuudessaan Helsingin kiertotalouden klusteriohjelmasta projektinumerolta 10402010750201.

Suomen kestävän kasvun ohjelman elpymis- ja palautumissuunnitelmassa on esitetty vihreän siirtymän tukevan hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa sekä talouden rakennemuutosta. Hiilineutraaliin hyvinvointiyhteiskuntaan liittyvän uuden tiedon tuottaminen ja sen hyödyntäminen uusien innovaatioiden synnyssä antaa Suomelle mahdollisuuden vähentää kasvihuonepäästöjä, edistää yritysten liiketoimintaa ja vientiä sekä vahvistaa hiilikädenjälkeä. Keskeinen vihreän siirtymän tavoite on myös edistää rakennus- ja purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Uudelleenkäyttämällä rakennustuotteita aiempaa vastaavassa käyttötarkoituksessa voidaan niiden valmistukseen kulutetut resurssit hyödyntää tehokkaasti.

EU-taksonomia on Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka auttaa kohdentamaan sijoituksia vähähiilisiin, resilientteihin ja resurssitehokkaisiin toimenpiteisiin. Taksonomiakriteerit koskettavat esimerkiksi kiertotaloutta, materiaalien tehokkaampaa käyttöä sekä rakennusten elinkaaren jatkamista. Suomessa on kyettävä edistämään nopeasti rakennusosien uudelleenkäyttöä, jotta yritykset pystyvät vastaamaan tuleviin taksonomiaan sisällytettäviin vaatimuksiin.

Uudelleenkäytön suurimmat esteet liittyvät kiinteistönomistajien kokemukseen uudelleenkäyttöön liittyvistä terveellisyys- ja turvallisuusriskeistä. Rakennusosien uudelleenkäyttöä hidastaa se, että uudelleenkäyttöä varten ei ole vielä olemassa vakiintuneita menettelyjä, joilla voitaisiin osoittaa osien kelpoisuus ja tekninen vaatimustenmukaisuus. Luotettavien menettelyohjeiden ja testausten kehittäminen on oleellinen osa markkinoiden luomisessa.

Tässä tutkimus- ja kehittämishankkeessa selvitetään rakennusosien ja -tuotteiden uudelleenkäytön mahdollisuuksia eri käyttötarkoituksissa. Hankkeessa kootaan ja arvioidaan sovellettavaa tietoa uudelleenkäytettävien rakennusosien ominaisuuksien ja kunnon arviointiin, tutkimiseen ja testaamiseen sekä tulosten tulkintaan.

Tulosten avulla laaditaan opas purettujen rakennusosien käyttöön. Oppaan avulla ohjataan rakennushankkeeseen ryhtyvää ja muita rakennushankkeeseen osallistuvia tahoja tunnistamaan uudelleenkäytettävien rakennusosien mahdollisuudet ja reunaehdot sekä tarvittavat toimenpiteet rakennusosien kelpoisuuden osoittamisessa luvanvaraisessa talonrakentamishankkeessa.

Uudelleenkäytettävät rakennusosat tulee hyväksyttää tällä hetkellä rakennuspaikkakohtaisella hyväksynnällä, josta päättää kaupungin rakennusvalvonta. Tällä hetkellä Helsingin rakennusvalvonnalla ei ole työkaluja tehdä tällaista rakennuspaikkakohtaista hyväksyntää ilman markkinoilla testattuja ja yhdessä kehitettyjä menettelytapoja. Tuottamalla työkaluja rakennusvalvonnalle mahdollistetaan yritysten tasapuolinen, läpinäkyvä ja sujuva kohtelu rakennushankkeissa.

Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma on toiminut suunnannäyttäjänä rakennusosien uudelleenkäytön edistämisessä sekä kansallisella että EU-tasolla, koska pääkaupunkiseudulla on alan suurin markkinapotentiaali Suomessa. Siksi olemme myös suurin hyötyjä rakentamisen kiertotalouden sujuvoittamisessa.

Sopimus osapuolten välille syntyy vasta, kun molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet kehittämishanketta koskevan sopimuksen.