Poikkeaminen, Kallio, Pitkänsillanranta 13, Asunto Oy Pitkänsillanranta 13

HEL 2023-012215
Ärendet har nyare handläggningar
§ 116

Kallio, Pitkänsillanranta 13, poikkeamishakemus

Markanvändningschef

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 11. kaupunginosan (Kallio) korttelin 298 tonttia 13 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rajatusta rakennuskiellosta nro 12812 asemakaavan muuttamiseksi seuraavasti:

  • Rakennuskiellosta saadaan poiketa siten, että Asunto Oy Pitkänsillanranta 13 sijaitsevat 1. kerroksen toimitilat saa osittain muuttaa asuinkäyttöön (131 k-m²) alustavien suunnitelmien (11.8.2023) mukaisesti.

Maksu

3 346,50 euroa

Hakija

Asunto Oy Pitkänsillanranta 13

Rakennuspaikka

11. kaupunginosa (Kallio) kortteli 298 tontti 13.

Hakemus

Hakija hakee lupaa muuttaa rakennuksen 1. kerroksen maantasokerroksessa sijaitsevan toimitilan (191 k-m²) osin asunnoksi (131,5 k-m²) poiketen siten aluetta koskevasta rajatusta rakennuskiellosta, jolla kielletään maantaso- ja 1. kerroksissa sijaitsevien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamiseen asuinkäyttöön kantakaupungin eräissä kaupunginosissa. Muutos toteutetaan olevan rakennusmassan sisällä. Toimistotiloja säilyy 59,2 k-m².

Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti:

  • Alkuperäisen, rakennusaikaisen käyttötarkoituksen palauttaminen, ja tilojen tarkoituksenmukainen käyttö. Rakennus on asemakaavassa suojeltu sr-1-merkinnällä myös sisätilojen osalta, ja se on alun perin suunniteltu asuinkäyttöön, asumisen tarpeita ajatellen. Liiketilan ja asunnon rajaus kadunpuoleisessa osassa toteutetaan paikkaan, jossa huoneistojen välinen seinä on ollut alun perin. Asunnoksi palautettava osa on sisätiloiltaan parhaiten säilynyt, ja mahdollistaa alkuperäisen kadunpuolen tilasarjan palauttamisen. Suurempia muutoksia on tehty liiketilaksi jätettävään osaan.
  • Asemakaavamääräyksen mukaisesti liiketiloihin tulisi olla yhteys suoraan kadulta. Nykyiseen toimistohuoneistoon on kadulta vain yksi kapea ulko-ovi porttikongin vieressä, ja muutoin tiloihin kuljetaan porrashuoneiden kautta. Asemakaavan sr-1-suojelumääräys estää uusien oviaukkojen tekemisen kadunpuoleiseen julkisivuun, sekä olemassa olevien aukkojen leventämisen. Liiketilana säilytettävä huoneiston osa sijaitsisi kadun puoleisen sisäänkäynnin kohdalla, ja lisäksi huoneistoon jäisi poistumistie porrashuoneen kautta.
  • Saariniemenkadun puolella asunnoiksi palautettavien tilojen ikkunoiden alareuna on vähintään 1,5 metriä katutasosta, ja julkisivun ja jalkakäytävän välillä on asemakaavan mukaisesti 3 metriä leveä istutusvyöhyke, joka estää suoran näkymän tiloihin.
  • Alueella liiketilojen kysynnän painopiste on Hakaniementorin lähistöllä, jonka ympäristöön on viime vuosina kunnostettu merkittävissä määrin nykyaikaista toimistotilaa (mm. Siltasaari 10 ja Pitkänsillanranta 3.) Siltasaaren kärki jää syrjään liikenne- ja asiakasvirroilta ja näin ollen liike- ja toimistotilojen kysyntä on vähäistä. Tilavista perheasunnoista puolestaan on alueella suurta kysyntää.
  • Taloyhtiössä on toteutettu putkiremontti, jonka yhteydessä yhteistiloja on kunnostettu. Mahdollinen asunnon myynnistä saatava tuotto tullaan käyttämään mm. piha-alueen kunnostamiseen asemakaavamääräysten mukaisesti.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 29.11.2022 (§ 671) määräämä rakennuskielto nro 12812 asemakaavan muuttamiseksi. Kaupunkiympäristölautakunta päätti pidentää kahdella vuodella (11.12.2024 asti) rajattua rakennuskieltoa asemakaavan muuttamiseksi, joka kohdistuu rakennusten maantaso- ja 1. kerroksissa sijaitsevien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamiseen asuinkäyttöön kantakaupungin kaupunginosissa 1.–8., 10.–14. ja 20.–22 (22.11.2022 päivätyssä rakennuskieltokartassa nro 12812 esitetyillä alueilla).

Kaupunkiympäristölautakunta päätti, että rakennusten maantaso- ja 1. kerrosten myymälä-, liike- ja toimitiloja voidaan harkinnanvaraisesti ja tapauskohtaisesti muuttaa asuinkäyttöön hakemalla poikkeamista rajatusta rakennuskiellosta. Muutosten mahdollisuutta tarkasteltaessa poikkeamisharkinnassa huomioidaan muun muassa yritysten ja palvelurakenteen toimintaedellytykset, sijainti kaupunkirakenteessa ja korttelissa, saavutettavuus, tilan ominaisuudet ja mahdolliset erityispiirteet sekä asumisen olosuhteet. Tapauskohtaisessa harkinnassa asuinkäyttöön muuttamisen edellytyksenä on yleiskaavan ja kaupunkistrategian mukaisesti, että keskusta- ja kantakaupunkialueiden toiminnallinen monipuolisuus säilyy, lähipalvelut ovat järjestettävissä, eivätkä yritysten toimintaedellytykset heikkene muutoksessa.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 5.1.1996 vahvistettu asemakaava nro 10287. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Rakennusalalla saa sijoittaa liike-, toimisto-, julkisia palvelu- ja niihin verrattavia tiloja rakennuksen maanpäälliseen kerrokseen, mikäli sisäänkäynti kuhunkin tällaiseen huoneistoon järjestetään suoraan kadulta (e). Tontin pinta-ala on 2 884 m².

Asemakaavan mukaan piha-alue on järjestettävä viihtyisäksi leikki- ja oleskelualueeksi istutuksin, kalustein ja korkeatasoisin pintamateriaalein. Jätehuollon laitteet tulee sijoittaa rakennukseen tai muuhun suojattuun paikkaan. Yhtään autopaikkaa ei saa sijoittaa pihalle. Ajo autonsäilytystiloihin ei saa haitata pihan käyttöä ja asumisviihtyisyyttä.

Rakennus on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus (sr-1). Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu keskusta-alueeksi (Kantakaupunki C2), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä.

Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö, jonka lähtökohtana on mm. varmistaa kaupunkirakenteen ja rakennusten käyttötarkoitusten hallittu muuttaminen ja kehittäminen pitkällä aikavälillä sekä mahdollistaa yleiskaavan mukainen kehitys.

Alue kuuluu maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin (Helsingin Empire-keskusta ja kivikaupunki).

Vuonna 1908 rakennetun asuinkerrostalon on suunnitellut arkkitehti Emil Holm. Rakennus on suojeltu asemakaavassa sr-1-merkinnällä. Rakennuksen 1. kerros on ollut alun perin asuintiloina. Tilat muutettiin vuonna 1985 toimistohuoneiksi. Siltasaaren alueella on 1900-luvun alkupuolella rakennettuja asuinkerrostaloja, joilla kaikilla on sr-merkintä, yhtä vuonna 1979 valmistutunutta rakennusta lukuun ottamatta. Rakennuksen läheisyydessä, Paasivuoren puistikon reunalla sijaitseva Paasitorni (entinen Helsingin työväentalo) on valmistunut reunaan vuonna 1908.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (12.10.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kaupunginmuseolta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (31.10.2023), että esittelyaineiston mukaan tilat ennallistetaan pääosin rakennusaikaista huoneistojakoa vastaavaksi, poikkeuksena sisäpihalle avautuva entinen keittiö sekä palvelusväen huone, jotka sisällytetään toimistohuoneistoon. Lausuntopyynnön liiteaineiston perusteella huoneiston käyttötarkoituksen muutoksella ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta. Museo katsoo, ettei liikehuoneiston palauttamiselle asuinkäyttöön ole estettä kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska toimistotilojen muutos osin asunnoksi on vaikutuksiltaan pieni ja rakennuksen katutasoon jää edelleen toimitilakäyttöön soveltuva tila. Muutettava huoneisto sopii alkuperäiseen käyttöönsä asunnoksi eikä esitetty muutos edellytä muutoksia julkisivuun. Alueen toiminnallinen monipuolisuus säilyy, koska alueella on useita toimivan kokoisia liike- ja toimitiloja.

Muutosten mahdollisuutta tarkasteltaessa yleiskaavan C2-alueella poikkeamisharkinnassa huomioidaan muun muassa aluetta koskevat strategiset tavoitteet, kaupunkirakenteellinen ja toiminnallinen sijainti, joukkoliikennesaavutettavuus sekä rakennuksen tai tilan ominaisuudet ja mahdolliset erityispiirteet. Tapauskohtaisessa harkinnassa asuinkäyttöön muuttamisen edellytyksenä on yleiskaavan ja kaupunkistrategian mukaisesti, että alueen toiminnallinen monipuolisuus säilyy, eivätkä yritysten toimintaedellytykset heikkene muutoksessa. Yleiskaavan tavoitteena on säilyttää kantakaupungin alueella maantasokerroksen tilat liike- ja muussa toimitilakäytössä.

Haetun toimenpiteen mukainen toimitilan muutos osin asunnoksi ei olennaisesti heikennä lähialueen edellytyksiä toiminnallisesti sekoittuneeseen rakenteeseen. Alueella liiketilojen kysynnän painopiste on Hakaniementorin ympäristössä, jossa on viime vuosina kunnostettu merkittävissä määrin nykyaikaista toimistotilaa (mm. Siltasaari 10 ja Pitkänsillanranta 3.) Siltasaaren kärki jää syrjään liikenne- ja asiakasvirroilta eikä liike- ja toimistotilojen kysyntä ole kovin suurta. Tilavista perheasunnoista puolestaan on alueella suurta kysyntää.

Muutoksessa liiketilana säilyvän huoneiston osa sijaitsee siten, että tilaan on suora yhteys kadulta, mitä asemakaavakin edellyttää. Lisäksi huoneistoon jäisi poistumistie porrashuoneen kautta. Asunnoiksi palautettavien tilojen ikkunoiden alareunan korkeus, vähintään 1,5 metriä, katutasosta sekä rakennuksen ja jalkakäytävän välinen 3 metriä leveä istutusvyöhyke estävät suoran näkymän asuintiloihin.

Pihan viihtyisyyden, jätehuollon laitteiden sekä autopaikkojen sijoittamisen osalta tulee ottaa huomioon asemakaavan määräykset.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Detta beslut publicerades 01.12.2023

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 116 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 116 § (Maksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Stäng

Mer information fås av

Pirjo Ruotsalainen, suunnittelija, puhelin: 09 310 37277

pirjo.ruotsalainen@hel.fi

Irene Siljama , arkkitehti, puhelin: 0406242204

irene.siljama@hel.fi

Beslutsfattare

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja