Vahingonkorvausvaatimus, taloudellinen menetys, palkanmaksun virheet

Hallintojohtaja päätti hylätä vahingonkorvausvaatimuksen.

********** on vaatinut vahingonkorvauksena 650 euroa perustuen siihen, että vuoden 2023 joulukuun palkanmaksun yhteydessä hänen verotettaviin tuloihinsa oli lisätty asuntoedun määrä aikaväliltä kesäkuu–joulukuu 2022. Tämän johdosta vaatimuksen esittäjän verotettavat tulot olivat vaatimuksen mukaan kasvaneet ennakoimattomasti joulukuussa 2023. Tämä oli johtanut siihen, että hänen veroprosenttinsa kyseiseltä joulukuulta oli noussut ja joulukuun ennakonpidätys oli siten korkeampi, kuin mihin hän oli varautunut. Vaatimuksen mukaan tämä oli johtanut siihen, että vaatimuksen esittäjä ei voinut maksaa vuokraansa joulukuussa 2023.Vaatimuksen esittäjä vaatii kaupungilta vahingonkorvauksena joulukuun vuokran määrää vastaavaa summaa.

Korvausvaatimuksen johdosta tulee arvioitavaksi, onko vaatimuksen esittäjälle aiheutunut palkanmaksun virheellisyyden johdosta sellaista vahinkoa, josta Helsingin kaupunki on vastuussa.

Työsopimuslain (55/2001) 12 luvun 1 § mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle aiheuttamansa vahinko.

Vahingonkorvauslain (1974/412) 2 luvun 1 § mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 § mukaisesti vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin korvaamiseen on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Korvattavaksi voivat tulla vain todelliset ja syntyneet vahingot. Vahinkona ei korvata mahdollisesti tulevaisuudessa realisoituvia vahinkoja, vaan vahingonkorvausta tulee hakea vasta kun vahinko on syntynyt.

Vaatimuksen esittäjän asuntoetu oli poistunut hänen palkkaperusteistaan ja oli lisätty takautuvasti verotettavaksi tuloksi joulukuun 2023 palkan yhteydessä. Lisäksi vaatimuksen esittäjä on riidattomasti ollut verovelvollinen asuntoedustaan. Se, että vaatimuksen esittäjä ei ole voinut maksaa vuokraansa joulukuussa 2023 asuntoedun lisäyksen vuoksi, ei ole sellainen kaupungin tuottamuksesta johtuva virhe, joka voisi tulla korvattavaksi vaatimuksen mukaisena vahinkona. Vaatimuksen esittäjällä on tässä vaiheessa mahdollisuus tehdä maksusuunnitelma maksamatta jääneestä vuokrastaan. Mahdollinen vahinko ja sen määrä selviävät vasta lopullisen verotuksen valmistuttua, jolloin asiasta on mahdollista vaatia vahingonkorvausta.

Vahingonkorvausvaatimuksessa ei ole esitetty selvitystä muusta vaatimuksen esittäjälle syntyneestä vahingosta. Kaupungilla ei ole velvollisuutta suorittaa vaatimuksen esittäjälle joulukuun vuokraa vastaavaa summaa vahingonkorvauksena, ja vaatimus on näin ollen hylättävä.