Poikkeaminen, Koskela, Kunnalliskodintie 2, Helsingin kaupungin asuntotuotanto

HEL 2024-005789
Ärendet har nyare handläggningar
§ 81

Koskela, Kunnalliskodintie 2, poikkeamishakemus

Markanvändningschef

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 26. kaupunginosan (Koskela) korttelin 26979 tonttia 10 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12389 seuraavasti:

  • Rakennuksen julkisivujen ja rakenteiden materiaaleista saadaan poiketa siten, että saadaan käyttää muuta materiaalia kuin puuta.
  • Rakennuksen kerrosluvusta saadaan poiketa siten, että nelikerroksiselle rakennusalalle saa rakentaa viisi kerrosta.
  • Istutettavalle alueen osasta saadaan poiketa siten, että istutettavan alueen osalle saa rakentaa.
  • Rakennusalan rajaan kiinni rakentamisesta saadaan poiketa siten, että rakennuksen ei tarvitse ulottua rajaan kiinni.
  • Autopaikkojen lukumäärästä (56 kpl) saadaan poiketa siten, että autopaikkoja tarvitsee rakentaa 15 kpl.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

  • Rakennuksen julkisivujen tulee olla materiaaliltaan pääasiallisesti muurattuja ja rapattuja. Lämpörappausta ei sallita.
  • Rakennuksen massoittelu ja sijoittuminen tontille tulee toteuttaa alustavassa suunnitelmassa (liite 1, päiväys 8.1.2024) esitetyillä periaatteilla.

Maksu

3 346,50 euroa

Hakija

Helsingin kaupungin Asuntotuotantoa

Rakennuspaikka

26. kaupunginosan (Koskela) korttelin 26979 tontti 10

Hakemus

Hakija hakee lupaa seniorikeskuksen (20 000 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12389 siten, että poiketaan rakennuksen julkisivujen ja rakenteiden puumateriaalista. Hakijan tarkoituksena on toteuttaa rakennus betonirunkoisena ja julkisivut puhtaaksi muuratusta tiilestä. Hakija perustelee poikkeamista sillä, että määräys puun käytöstä on osoittautunut hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioiden kohtuuttomaksi. Hankkeelle ei ole kilpailutuksesta huolimatta löytynyt toteuttajaa.

Hakija hakee lupaa ylittää länsiosassa rakennuksen kerrosluku siten, että rakennetaan neljän kerroksen sijasta viisi kerrosta. Hakija perustelee kerrosluvun ylittämistä asuinyksiköiden toiminnallisuudella ja kokonaisratkaisun tasapainoisuudella.

Hakija hakee lupaa rakennusalojen rajan ylittämisestä istutettavalla alueen osalla. Hakija perustelee alueen rakentamista kokonaisratkaisun tasapainoisuudella sekä sillä, että suunnitelmaratkaisussa syntyy useita erillisiä sisäpihoja. Istutettavalla alueen osalla ei ole säilytettävää puustoa.

Hakija hakee lupaa poiketa Kunnalliskodintien, Oulunkyläntien ja Koskelanakselin varressa rakennusalan rajaan kiinni rakentamisesta. Hakija perustelee hakemustaan kokonaisratkaisun tasapainoisuudella sekä esteettömien sisäänkäyntien ja saattoliikenteen järjestämisellä. Massoittelu noudattaa tontin rajojen suuntia.

Lisäksi hakija hakee lupaa poiketa autopaikkojen vähimmäismäärästä siten, että rakennetaan 15 autopaikkaa asemakaavan mukaisen 56 autopaikan sijaan. Hakija perustelee hakemustaan sillä, että asukkaat eivät ole ajokykyisiä ja henkilöstölle ei varata autopaikkoja.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 14.12.2016 vahvistettu asemakaava nro 12389. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erityisasumisen ja palvelujen korttelialuetta (AKS). Tontille saa rakentaa rakennuksen, jonka tulee olla julkisivuiltaan ja rakenteeltaan pääosin puuta. Rakennuksen korkeus saa tontin länsikulmassa olla IV, keskiosassa V ja itäosassa VI. Rakennus tulee Kunnalliskodintien, Oulunkyläntien ja Koskelanakselin puolella rakentaa rakennusalueen rajaan kiinni. Tontin itäosaan Koskelanhakaan rajautuen on osoitettu istutettavan alueen osa. Autopaikkojen vähimmäismäärä AKS-korttelialueella on 1 ap / 380–320 k-m².

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu pääosin asuntovaltaiseksi alueeksi A3 (korttelitehokkuus 0,4–1,2) ja osin asuntovaltaiseksi alueeksi A2 (korttelitehokkuus 1,0–2,0).

Nykytilanteessa tontti on rakentamaton toimien pysäköinti- ja varastoalueena.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (21.5.2024). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta.

Helsingin kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (17.6.2024), että suunnitelmassa julkisivumateriaaliksi esitetty puhtaaksimuurattu tiili soveltuu ympäristöönsä hyvin. Lisäksi kaupunginmuseo esittää, että tutkittaisiin vielä ratkaisua, jossa noudatetaan asemakaavan asettamia suurimpia mahdollisia kerroslukumääriä etenkin tontin länsiosassa. Asemakaavaratkaisussa uudisrakentaminen on pyritty sovittamaan mittakaavaltaan tien vastakkaisella puolella oleviin sairaala-alueen suojeltuihin ja toisaalta myös sinne rakentuviin rakennuksiin korkeudeltaan ja siten muodostamaan Kunnalliskodintien varteen mahdollisimman hallittu kokonaisuus. Suunnittelualuetta vastapäätä sijaitsevat Koskelan sairaala-alueeseen kuuluneet asuntolakerrostalot ovat kolmikerroksisia ja suojeltuja. Nykyrakentamisen mukaiset kerroskorkeudet nostaisivat jo nelikerroksisen rakennuksen selvästi vastapäisiä 1950-luvun rakennuksia korkeammaksi, viisikerroksisen rakennuksen ollessa jo huomattavasti korkeampi. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan myös Käpyläntien ja Oulunkyläntien muodostamaan Helsingin kaupungin arvoympäristöihin kuuluvan kiertoliittymän ilmeen säilyminen hallittuna on tärkeää. Kiertoliittymää rajaavien tonttien rakennukset ovat kaksi-nelikerroksisia.

Muita lausuntoja ei saatu.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetusta lausunnosta. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että asemakaavan mukaiseen enimmäiskerrosluvun ylittämiseen tontin luoteisosalla on päädytty sekä toiminnallisin että kaupunkikuvallisin syin.

Seniorikeskus on ympärivuorokautisen hoivan asumisyksikkö 224:lle asukkaalle ryhmäkodeissa. Neljä ryhmäkotia muodostaa selkeästi hahmottuvan kvartetin, joita tilaohjelmassa on kahdeksan. Kvartetit on jaettu kahteen erilliseen osaan, kummassakin on yksi kvartetti/kerros 2.–5. kerroksessa. Asemakaavan 4-kerroksiselle rakennusalan osalle sijoittuu yksi ryhmäkotisiipi, puolet yhteisistä tiloista ja pieni osa toista ryhmäkotia. Jos yksi ryhmäkoti jätetään 5. kerroksesta pois ja luovutaan seitsemästä asuinhuoneesta, ylitetään silti vähäisellä alueella asemakaavan mukaista enimmäiskerroslukua neljä. Asemakaavan mukaisesti rakennusten tulee olla Kunnalliskodintien varressa harjakattoisia. Kvartetin pohjamuotoon ei harjakaton massan porrastaminen kulmassa luontevalla tavalla sovi, minkä vuoksi vain yhden ryhmäkodin poistaminen 5. kerroksesta ei ole hyvä ratkaisu. Läntisestä kvartettisiivestä 5. kerroksen siirtäminen itäiseen siipeen kuudenneksi kerroksiseksi muuttaisi tontin itäosan ahtaaksi ja massiiviseksi, lisäksi merkittävä osa kuudennesta kerroksesta sijoittuisi asemakaavan viisikerroksiselle rakennusalalle. Kahden kerroksen korkeusero tekisi Kunnalliskodintien varresta tasapainottoman.

Asemakaavavaiheessa tontille ei suunniteltu ympärivuorokautista hoiva-asumista, vaan tavanomaisempaa normaaleihin lamellitaloihin sijoittuvaa palveluasumista, joissa porrastuva kerrosten määrä olisi helpommin toteutettavissa. Seniorikeskuksen suunnitelmassa osa asemakaavan mukaisesta kerrosalasta jää käyttämättä, eikä autopaikkoja rakenneta asemakaavan mukaista määrää. Suuresta tonttitehokkuudesta huolimatta muodostuu miellyttäviä vihreitä pihoja. Suunnitelman harjakattoiset rakennusmassat ovat mittakaavaltaan vanhan sairaalaympäristön ja Käpyläntien varren suojeltujen rakennusten kaltaisia. Kiertoliittymään päin suuntautuvat kapeat päädyt, joiden ilmettä on poikkeuslupahakemuksen jättämisen jälkeen vielä kevennetty: varaportaat on siirretty pihalle päin niin, että päädyt näyttäytyvät symmetrisinä ja sopusuhtaisina kiertoliittymän suuntaan. Päätyjen välissä avautuu vihreä piha. Nelikerroksisella rakennusalan osalla ei rakenneta tontin rajaan kiinni asemakaavan sallimalla tavalla koko tontin rajan pituudelta, vaan rakennus on vedetty sisäänpäin siten, että se jättää Kunnalliskodintien toisella puolella olevalle suojellulle rakennukselle näkymää hallitsevan eturivin paikan Oulunkyläntien suunnalta tultaessa. Kunnalliskodintien varteen vastapäätä tulevat kaavan mukaiset uudisrakennukset ovat viisikerroksisia ja seniorikeskus osiin jaoteltuine massoineen muodostaa niiden kanssa mittakaavallisesti yhtenäisen ja sopusuhtaisen katunäkymän.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa. Poikkeamispäätöksellä mahdollistetaan asemakaavan sekä tärkeän sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkeen toteutuminen. Hankesuunnitelman mukainen uudisrakennus on sovitettu huolellisesti rakennuspaikalle.

Asemakaavasta voidaan poiketa julkisivujen ja rakenteiden materiaalien osalta, sillä puurakenteiselle rakennukselle ei ole löytynyt toteuttajaa. Uudisrakennus on betonirunkoinen ja sen julkisivut ovat pääosin puhtaaksimuurattua tiiltä. Julkisivuihin sovelletaan tonttia koskevan asemakaavan 12389 AK- ja AL-korttelialueita koskevaa julkisivumääräystä, jonka mukaan julkisivujen tulee olla materiaaliltaan pääosin muurattuja ja rapattuja. Puhtaaksimuurattu tiili soveltuu kaupunkikuvallisesti hyvin ympäristöönsä.

Kerrosluku tontin länsikulmassa voidaan ylittää, sillä rakennuksen toteuttaminen kauttaaltaan V-kerroksisena edistää merkittävästi hankkeen asuinyksiköiden toiminnallisuutta sekä kokonaisratkaisun tasapainoisuutta ja toistettavuutta. Rakennuksen porrastaminen asemakaavan mukaisesti IV-VI-kerroksiseksi heikentäisi rakennuksen toiminnallisuutta merkittävästi ja tekisi rakennuksesta kaupunkikuvallisesti tasapainottoman Kunnalliskodintien suuntaan. Esitetty suunnitteluratkaisu on alueen kaupunkikuvan kannalta perusteltu ja tasapainoinen ratkaisu.

Istutettavaksi osoitetulle alueen osalle voidaan osoittaa rakentamista, sillä se edistää hankkeen asuinyksiköiden toiminnallisuutta sekä kokonaisratkaisun tasapainoisuutta. Rakennusmassojen väliin jää suunnitelmaratkaisussa edelleen useita maanvaraisia istutettavia piha-alueita. Myös asemakaavassa rakennusalaksi osoitetulle alueelle rakennuksen ja naapuritontin 25979/7 väliin jää esitetyssä suunnitelmaratkaisussa tilaa istutuksille. Suunnitelmaratkaisussa on enemmän istutettavaa alaa kuin asemakaavan mukaisessa ratkaisussa. Istutettavaksi osoitetun alueen osan rakentaminen ei siten heikennä suunnitelmaratkaisun pihatilojen laatua.

Rakennusalan rajaan kiinni rakentamisesta Kunnalliskodintien, Oulunkyläntien ja Koskelanakselin varressa voidaan poiketa, sillä esitetty suunnitteluratkaisu mahdollistaa kokonaisratkaisun tasapainoisuuden, esteettömien sisäänkäyntien sekä turvallisen ja toimivan päivätoiminnan saattoliikenteen järjestämisen. Rakennuksen massoittelu noudattaa tontin rajan suuntia. Ratkaisulla ei ole kielteisiä vaikutuksia kaupunkikuvaan.

Autopaikkojen määrästä voidaan poiketa, sillä kaavanmukaiselle autopaikkamäärälle ei ole todettu tosiasiallista tarvetta. Asukkaat eivät ole ajokykyisiä ja henkilöstölle ei varata autopaikkoja. Hankkeessa varataan 15 autopaikkaa kotihoidon autoja varten. Vieraspysäköinti voi sijoittua kadulle.

Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavan toteutumisen edistäminen, alueelle tarpeellisen palvelutason parantaminen sekä tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Detta beslut publicerades 16.08.2024

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 81 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 81 § (Maksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Stäng

Mer information fås av

Leena Holmila, arkkitehti, puhelin: 09 310 42111

leena.holmila@hel.fi

Beslutsfattare

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja