Poikkeaminen, Suutarila, tontti 40094/14, Siltakyläntie 11, Kiinteistö Oy Y-Säätiön Palvelutalot
Suutarila, Siltakyläntie 11, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin 40094 tonttia 14 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 9419 seuraavasti:
- Rakennuksen sijainti poikkeaa asemakaavassa merkitystä rakennusalasta
- Osa rakennuksesta ja siihen liittyvät pihajärjestelyt sijoittuvat asemakaavassa merkitylle suojeltavalle alueelle (s).
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavalla ehdolla:
- Olemassa oleva rakennus on purettava kuuden (6) kuukauden sisällä uuden rakennuksen käyttöönotosta laskien.
Maksu
1 000 euroa
Hakija
Kiinteistö Oy Y-säätiön Palvelutalot
Rakennuspaikka
40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin 40094 tontti 14
Hakemus
Hakija hakee lupaa kaksikerroksisen palvelurakennuksen (1643 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 9419 siten, että uudisrakennus ei sijoitu kaavaan merkitylle rakennusalalle. Lisäksi osa uudisrakennuksesta ja sisääntulopihan pihajärjestelyistä sijoittuvat tontin osalle, johon on osoitettu asemakaavassa suojellun alueen merkintä (s).
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että uudisrakennuksen sijoittaminen asemakaavassa esitetyn rakennusalan ulkopuolelle on tontin käytön takia tarkoituksenmukaista ja edistää kaupunkikuvallisia tavoitteita.
Rakennettava uudisrakennus käyttää vain n. 2/3 nykyisen asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta. Kaupunki omistaa tontin. Rakennettava uudisrakennus on sijoitettu tontille niin, että se ei rajoita tontin tulevaa mahdollista käyttöä.
Perusteluna suojelumerkinnästä (s) poikkeamiselle on ympäristön tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen. Asemakaavassa merkitty suojeltava alue ei ole muinaisjäännösrekisterissä eikä rakennusperintörekisterissä. Vuonna 2017 kaupunkiympäristön toimialan rakennetun ympäristön suojelun asiantuntijan tekemässä maastokäynnissä ei havaittu mitään maastossa, joka edellyttäisi kohteen säilyttämistä.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 30.3.1988 vahvistettu asemakaava nro 9419. Asemakaavan mukaan tontti on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS).
Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusala sijaitsee tontin keskivaiheilla ja se on rajattu asemakaavan laatimisen aikaan olemassa olleen rakennuksen ulkoseinien mukaisesti.
Tontin länsiosaan on merkitty suojeltava alue (s), jonka kulttuurihistoriallinen luonne on säilytettävä.
Kerrosalaa tontille on osoitettu 2 400 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi.
Siltakyläntien ja Pallomäentien varteen on merkitty istutettava alueen osa, jolle on istutettava puita ja pensaita.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.
Nykytilanteessa tontilla sijaitsee Sillanpirtin hoitokotirakennus, joka on valmistunut 1970. Rakennus on kaksikerroksinen, mutta hahmottuu varsinkin Siltakyläntien suuntaan kolmikerroksisena massana osittaisten maanpäällisen kellarikerroksen johdosta. Rakennus on tarkasteluhetkellä tyhjillään, ja se on tarkoitus purkaa.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (6.7.2020) sekä kahden naapurin osalta sähköisellä kuulemiskirjeellä (7.10.2020), jossa kuulemisaikaa oli pidennetty yhden kuultavan pyynnöstä. Kummaltakin myöhemmin kuullulta osalliselta on saatu suostumus sähköiseen kuulemisenmenettelytapaan. Kuultaville naapurille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, sillä poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 4 kpl.
Saadut muistutukset kohdistuivat laaja-alaisesti alueen rakentamiseen sekä tulevan hoitokodin käyttöön. Muistutuksissa huomautettiin mm. suunnitelman suhtautumisesta lähiympäristön kaupunkikuvaan ja kulttuurihistoriaan, liikenteeseen ja jätehuoltoon, asumisyksikön toimintaan ja sen vaikutuksiin, uudisrakennuksen korkeuteen ja poikkeamishakemuksen puutteisiin ja prosessin oikeellisuuteen.
Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Muistutukset ja lausunnot on toimitettu hakijalle sähköpostitse 24.8.2020. Kahdelta jälkikäteen (7.10.2020) kuullulta naapurilta; Siltamäen ala-asteen koululta ja yksityiseltä päiväkodilta (40094/2) ei saatu muistutuksia.
Hakija on antanut vastineet kaavasta poikkeamista koskeviin muistutuksiin aihepiireittäin seuraavasti:
Rakentaminen asemakaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle ja ratkaisun soveltuvuus ympäristöön
Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan mm: ”Poikkeamishakemuksen mukainen uudisrakentaminen soveltuu paikkaansa, eikä kaupunginmuseo näe poikkeamiselle rakennuksen sijoittamisen osalta estettä, kunhan asemakaavassa istutettavaksi määrätyt alueenosat säilytetään ja toteutetaan määräyksen mukaisesti.”
Asemakaavan mukainen istutettava alue on jätetty Palomäentien varteen. Uudisrakennus on mittakaavaltaan AS OY Siltamäen Helmen koon ja korkeuteen sovittuva: Sillanpirtin rakennuksen Pallomäentien puoleinen osa on pituudeltaan 30 m, Siltamäen Helmen julkisivu kadulle päin on n. 28 m pitkä. Sillanpirtin räystäskorkeus Pallomäentielle päin on +25.90 ja harja 27.70, kun Siltamäen Helmi ullakkokerroksineen on arkistopiirustuksista arvioiden reilusti tätä korkeampi. Sillanpirtin etäisyys Siltamäen Helmeen on 35 m.
Uudisrakennuksen julkisivut ovat rapatut ja vesikatto konesaumattua peltiä kuten Siltamäen Helmessä.
Rakennus ja siihen liittyvät pihajärjestelyt sijoittuvat asemakaavassa merkitylle suojeltavalle alueelle (s).
Kaupunginmuseo on lausunnossaan katsonut, ettei s-alue toiminnallisesti enää liity AO-alueella olevan suojellun torpan pihapiiriin ja sen tontilla sijaitsevaan osaan suojeltavaa aluetta. Kaupunginmuseo esittää, että s- alueen säilyttäminen mahdollisimman vehreänä olisi kuitenkin toivottavaa.
Rakennuslupahakemuksen liitepiirustuksena on lupapisteessä pihasuunnitelma, josta käy ilmi, että s-alueelle suunniteltu sisääntulopiha tulee vehreyttämään aluetta huomattavasti nykytilaan verrattuna. Nykyisellään s-alue on epämääräistä hoitamatonta nurmikkoa. Suunnitelmassa esitetään lisättäväksi puita ja istutuksia runsaasti. S-alueesta runsas puolet on istutettavaa aluetta, jolle on suunniteltu isoja puita (4 koivua ja 1 vaahtera) 3 kpl omenapuita. Puiden alla on nurmikkoa ja talon seinustalla ja s-alueen maanpeitekasveja ja pensaita. Nurmivyöhyke koivujen alla naapuritontin rajalla on 4 m leveä, tonttitien leveys on 4,4 m. Alueen luonne on suunnitelmassa vihreä etupiha, jolla on välttämättömät kulkutiet taloon ja vähän kivettyä oleskelualuetta pääoven edustalla. Kadun varressa olevat jätesäiliöt ovat maahan upotettuja syväkeräysastioita siistissä aitauksessa.
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Senaatti kiinteistöiltä. Hakemus liitteineen on lähetetty tiedoksi Kaupunkiympäristön omien palveluiden lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle (Kaupunginmuseo), pelastuslaitokselle, Helen Oy:lle ja Helen Sähköverkko Oy:lle.
Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (14.8.2020), ettei se vastusta Siltakyläntie 11 tontin kehittämistä. Poikkeamishakemuksen mukainen uudisrakennus soveltuu paikkaansa, eikä kaupunginmuseo näe poikkeamiselle rakennuksen sijoittamisen osalta estettä, kunhan asemakaavassa istutettavaksi määrätyt alueen osat säilytetään ja toteutetaan määräyksen mukaisesti. Vaikka suojeltavalla alueella ei enää sijaitsekaan rakennuksia eikä se toiminnallisesti liity kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen torppaan, olisi suojellun alueen säilyttäminen mahdollisimman vehreänä toivottavaa.
Muilta tahoilta ei ole saatu lausuntoja.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska suunnitelma mahdollistaa tarkoituksenmukaisen tontin käytön, eikä se ole voimassaolevan asemakaavan keskeisten periaatteiden vastainen. Asemakaavan mukainen käyttötarkoitus säilyy ja uudisrakennus on kerrosalaltaan pienempi kuin olemassa oleva rakennus. Uudisrakennus sopeutuu korkeudeltaan alueen muiden rakennusten korkeuksiin ja on asemakaavassa määritellyn korkeimman kerrosluvun mukainen. Rakennuksen ilmastointikonehuone ei muodosta erillistä kerrosta, vaan se tulkitaan ullakkokerrokseen sijoittuvaksi, sillä se ei sisällä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Uudisrakennuksen nähdään olevan sijainniltaan, mittakaavaltaan ja massaltaan alueelle kaupunkikuvallisesti sopiva. Poikkeamisen ehtona on, että olemassa oleva rakennus tulee purkaa vähintään 6 kuukauden kuluessa uudisrakennuksen käyttöönotosta. Ajanjaksoa, jolloin tontilla mahdollisesti sijaitsee uudisrakennus ja olemassa oleva rakennus samanaikaisesti, voidaan pitää lyhyenä ja väliaikaisena sekä tarpeellisena rakennustöiden toteuttamisen kannalta.
Uudisrakennuksen sijoittaminen tontin reuna-alueelle keskeisen sijoittumisen sijaan mahdollistaa suuremmat yhtenäiset piha-alueet rakennuksen itäpuolelle. Hakemuksessa esitetään mm. paikoitusjärjestelyitä ja istutettavia puita puretun rakennuksen alueelle. Monipuolisemman tontinkäytön näkökulmasta on tarkoituksenmukaista osoittaa rakennus lähemmäksi tontin rajoja ja katualuetta. Uudisrakennuksen sijoittuminen poikkeamishakemuksessa suunniteltuun paikkaan, voimassa olevassa asemakaavassa määritellyn rakennusalan ulkopuolelle, palvelee tontin käyttötarkoitusta ja voi myöhemmin myös mahdollistaa tontin täydentämisen asemakaavan sallimissa rajoissa. Jos alueelle suunnitellaan laajempaa täydennysrakentamista poiketen asemakaavasta, tulee alueella käynnistää asemakaavamuutos. Kyseessä oleva lähinnä rakennusalan sijaintia koskeva muutos on kuitenkin tarkoituksenmukaista toteuttaa poikkeamisena, kun tarkastellaan kokonaisuudessaan sen vaikutuksia, poikkeamisen kohteena olevien asemakaavamääräysten määrää ja laatua, rakennusoikeuden määrää ja asemakaavan tavoitteen toteutumista.
Poikkeamisharkinnan yhteydessä on arvioitu uudisrakentamisen vaikutuksia mm. ympäristöön, liikenteeseen ja kaupunkikuvaan. Uudisrakennuksen toiminnan vaikutusten osalta on katsottu, että kaavan mukaisen käyttötarkoituksen säilyessä entisellään, tulevan rakennuksen toiminnan ei voida maankäytön näkökulmasta katsoa eroavan vaikutuksiltaan merkittävästi aiemman rakennuksen toiminnasta. Poikkeaminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia liikenteen järjestämiselle tai sen sujuvuudelle, sillä liikennemäärät ovat Pallomäentiellä vähäiset. Voimassa olevassa asemakaavassa ei määritetä tonttiliittymän paikkaa, joten tonttiliittymän sijainnin muutos ei ole asemakaavasta poikkeamista. Alueellisen liikennejärjestelmän ja sen sujuvuuden näkökulmasta tonttiliittymän siirtyminen paikalliselta kokoojakadulta (Siltakyläntie) asuntokadulle (Pallomäentie) on perusteltua ja toivottavaa.
Uudisrakennuksen sijainti ei kaupunginmuseon lausunnon mukaan muodosta estettä poikkeamiselle, kunhan asemakaavassa istutettavaksi määrätyt alueen osat säilytetään ja toteutetaan määräyksen mukaisesti. Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan suojeltavalle alueelle aiheutuvan melko suuria toiminnallisia muutoksia ja maaston muokkaamista, ja että suojellun alueen säilyttäminen mahdollisimman vehreänä olisi toivottavaa, vaikka suojeltavalla alueella ei enää sijaitsekaan rakennuksia eikä se toiminnallisesti liity kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen torppaan. Voimassa olevan asemakaavan suojelua koskeva kaavamerkintä on em. tavalla menettänyt tarkoituksensa ja katsottava vanhentuneeksi, joten siitä poikkeaminen on perusteltua. Kaupunginmuseon lausunnossa on kiinnitetty huomiota lähinnä suojeltavaksi merkityn alueen vehreyteen, ei sen säilyttämistarpeeseen suojelun näkökulmasta. Hakijan vastineessa kuvailema ratkaisu sisääntulopiha-alueen vehreydestä nähdään olevan alueen suunnitelman tarkoituksenmukaisuus huomioiden riittävä. Hakemuksessa ei esitetä poikkeamista asemakaavassa määrätyistä istutettavista alueen osista. Poikkeamiselle ei siten ole suojelumääräykseen tai istutettavaksi merkittyyn alueeseen liittyvää estettä, kun istutettavaksi määrätyt alueet säilytetään ja suojeltavalle alueelle lisätään riittävästi puita ja istutuksia.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen ja käyttö.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 02.11.2020
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 99 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 99 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Mer information fås av
Ann Charlotte Roberts, arkkitehti, puhelin: 09 310 37033